sunnuntai 6. huhtikuuta 2025

Viimeinen vaaliviikko, sitten piinaviikko


Vaaliteltoilla on Lahdessa puhuttu ehkä kaikkein eniten Lahti Energia Oy:n tulevaisuudesta. Lahtelaisia pelottaa, että yhtiön säilyttämisestä kaupungin omistuksessa eivät kaikki ole samaa mieltä. Muistissa on, että vuosi sitten myyntihalut torjuttiin kaupungnvaltuustossa vain äänin 33 - 25. Nyt vaaleissa ratkaistaan tätäkin asiaa äänestämällä joko myynnin vastustajaa tai kannattajaa. Vaalikoneista tästä löytää ehdokkaiden mielipiteitä ja vaaliteltoilla voi vielä viimeisellä vaaliviikolla kysyä asiasta ehdokkailta suoraan.


Viime kevään äänestyksessä energiayhtiön myyntiselvityksen tekemisen puolesta äänestivät seuraavat nyt valtuustovaaleissa ehdokkaina olevat:

Kokoomus:
Milla Bruneau, Miina Harmaala, Raimo Kiljunen, Marko Lindqvist, Francis McCarron, Sari Niinistö, Anita Närhi, Toni Putula, Hannu Rahkonen, Ida Rantanen, Juha Rostedt, Merja Vahter, Juha Viljamaa.
Vihreät: Jouni Kaikkonen, Riina Puusaari.
Kristilliset:
Sonja Falk.
Vasemmistoliitto:
Elisa Lientola.

ERIARVOISUUS KOROSTUU

Vaaleissakin korostuvat tulo- ja muut erot kansalaisten välillä. Erikoiselta tuntuu, että huono-osaisten äänestysaktiivisuus on vuosikymmenten kuluessa vähentynyt, vaikka heillä nimenomaan olisi enemmän syytä äänestää. Muutama vuosi sitten tehdyssä väitöskirjassa todettiin tutkimustuloksiin perustuen, että yhteiskuntaluokka selittää voimakkaasti äänestysintoa, ja painopiste on siirtynyt äänestysvalinnasta enemmän juuri ylipäätään äänestämässä käymiseen. (Hannu Lahtinen, Helsingin yliopisto)

Sosioekonominen tilasto osoittaa, että aktiivisimmin äänestävät ne, joilla on korkeakoulututkinto, ylempi toimihenkilöasema ja suuret tulot. Yleinen kansainvälinenkin ilmiö tämä on.

Tuloerot ovat myös kasvaneet. Tilastokeskus kertoi kuukausi sitten, että varakkain kymmenesosa suomalaisista kotitalouksista omistaa yli puolet nettovarallisuudesta, ja tämä suhdeluku on viimeisten viiden vuoden aikana mennyt edelleen huonompaan suuntaan.

TERVEYSKESKUSMAKSUJA
PALJON ULOSOTOSSA

Sote-aluevaaleihin liittyen on torilla ja kauppojen luona kysytty ja keskusteltu paljon hoitoonpääsyn ja hinnoittelun ongelmista. Tällä sektorilla tuloerot tulevat selvästi esille. Viime vuonna oli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ulosotossa koko maassa 90 000 henkilöllä, asukasmäärään suhteutettuna eniten Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, 44 200 ulosottotapausta (+10 %). Vaaliviikon jälkeen tulee monille piinaviikko, jollaisia heillä on kyllä muulloinkin kuin pääsiäisenä.

Terveydenhoidon pitäisi olla ihmis- ja perusoikeus, maksutonta. Maan hallituksen toimesta nostetut terveyskeskusmaksut, sairaaloiden poliklinikkamaksut, lääkkeiden alv:n korotus, lääkeostojen alkuomaavastuuosuuden korotus ja lääkekaton korotus ovat tehneet paljon pahaa. Kun kansanterveyslaki 1972 tuli, maksoi lääkärissäkäynti kolme markkaa, nyt on terveyskeskusmaksu Päijät-Hämeessäkin 28,20 euroa.

Näihin paljolti hallituksen ahdistamiin maksusummiin eivät hyvinvointialueen valtuuteut paljon pysty vaikuttamaan. Sen sijaan aluevaltuustolla on mahdollisuus järjestää toimintaa niin, että panostetaan nykyistä enemmän perusterveydenhuoltoon, jolloin vaikeiden sairauksien ennaltaehkäisy tehostuu.

Tätä korosti lauantain Helsingin Sanomissa THL:n pääjohtaja
Mika Salminenkin, joka sanoi, että sairaudet ja vaivat vain pahenevat, kun ei saada riittävästi ensilinjan hoitoa. Sitten joudutaan sairaalaan tavallaan turhaan ja aiheutetaan enemmän kuluja kuin olisi, jos terveyskeskuksen toimintaa olisi enemmän.

Kireä rahoitus tietenkin vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista, jolloin ihmiset eivät aina saa tarvitsemaansa hoitoa. Eniten vaikeuksia on apua tarvitsevilla ihmisillä itsellään. Laki kyllä mahdollistaa sen, että sote-maksut voi jättää perimättäkin, jos maksut uhkaavat vaarantaa ihmisen tai hänen perheensä asioita kohtuuttomasti. Tätä mahdollisuutta ei Päijät-Hämeessä ilmeisesti ole juurikaan käytetty, vaan on menty tylysti ulosottolinjalle.

 

 

 

kari.naskinen@gmail.com