Vaaliteltoilla on Lahdessa puhuttu ehkä kaikkein eniten Lahti Energia Oy:n tulevaisuudesta. Lahtelaisia pelottaa, että yhtiön säilyttämisestä kaupungin omistuksessa eivät kaikki ole samaa mieltä. Muistissa on, että vuosi sitten myyntihalut torjuttiin kaupungnvaltuustossa vain äänin 33 - 25. Nyt vaaleissa ratkaistaan tätäkin asiaa äänestämällä joko myynnin vastustajaa tai kannattajaa. Vaalikoneista tästä löytää ehdokkaiden mielipiteitä ja vaaliteltoilla voi vielä viimeisellä vaaliviikolla kysyä asiasta ehdokkailta suoraan.
Viime kevään äänestyksessä
energiayhtiön myyntiselvityksen tekemisen puolesta äänestivät
seuraavat nyt valtuustovaaleissa ehdokkaina olevat:
Kokoomus:
Milla Bruneau, Miina Harmaala, Raimo Kiljunen, Marko Lindqvist,
Francis McCarron, Sari Niinistö, Anita Närhi, Toni Putula, Hannu
Rahkonen, Ida Rantanen, Juha Rostedt, Merja Vahter, Juha
Viljamaa.
Vihreät:
Jouni
Kaikkonen, Riina Puusaari.
Kristilliset:
Sonja
Falk.
Vasemmistoliitto:
Elisa
Lientola.
ERIARVOISUUS
KOROSTUU
Vaaleissakin
korostuvat tulo- ja muut erot kansalaisten välillä. Erikoiselta
tuntuu, että huono-osaisten äänestysaktiivisuus on vuosikymmenten
kuluessa vähentynyt, vaikka heillä
nimenomaan olisi enemmän syytä äänestää. Muutama vuosi sitten
tehdyssä väitöskirjassa todettiin tutkimustuloksiin perustuen,
että yhteiskuntaluokka selittää voimakkaasti äänestysintoa, ja
painopiste on siirtynyt äänestysvalinnasta enemmän juuri
ylipäätään äänestämässä käymiseen. (Hannu
Lahtinen,
Helsingin yliopisto)
Sosioekonominen tilasto osoittaa,
että aktiivisimmin äänestävät ne, joilla on korkeakoulututkinto,
ylempi toimihenkilöasema ja suuret tulot. Yleinen kansainvälinenkin
ilmiö tämä on.
Tuloerot
ovat myös kasvaneet. Tilastokeskus kertoi kuukausi sitten, että
varakkain kymmenesosa suomalaisista kotitalouksista omistaa yli
puolet nettovarallisuudesta, ja tämä suhdeluku on viimeisten viiden
vuoden aikana mennyt edelleen huonompaan suuntaan.
TERVEYSKESKUSMAKSUJA
PALJON
ULOSOTOSSA
Sote-aluevaaleihin
liittyen on torilla ja kauppojen luona kysytty ja keskusteltu paljon
hoitoonpääsyn ja hinnoittelun ongelmista. Tällä sektorilla
tuloerot tulevat selvästi esille. Viime
vuonna oli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ulosotossa
koko maassa 90 000 henkilöllä, asukasmäärään suhteutettuna
eniten Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, 44 200 ulosottotapausta
(+10 %). Vaaliviikon
jälkeen tulee monille
piinaviikko, jollaisia heillä on kyllä muulloinkin kuin
pääsiäisenä.
Terveydenhoidon
pitäisi olla ihmis- ja perusoikeus, maksutonta. Maan hallituksen
toimesta nostetut terveyskeskusmaksut, sairaaloiden
poliklinikkamaksut, lääkkeiden alv:n korotus, lääkeostojen
alkuomaavastuuosuuden korotus ja lääkekaton korotus ovat tehneet
paljon pahaa. Kun kansanterveyslaki 1972 tuli, maksoi
lääkärissäkäynti kolme markkaa, nyt on terveyskeskusmaksu
Päijät-Hämeessäkin
28,20
euroa.
Näihin
paljolti hallituksen ahdistamiin maksusummiin eivät
hyvinvointialueen valtuuteut paljon pysty vaikuttamaan. Sen sijaan
aluevaltuustolla on mahdollisuus järjestää toimintaa niin, että
panostetaan nykyistä enemmän perusterveydenhuoltoon, jolloin
vaikeiden sairauksien ennaltaehkäisy tehostuu.
Tätä
korosti lauantain Helsingin Sanomissa THL:n pääjohtaja Mika
Salminenkin,
joka sanoi, että sairaudet ja vaivat vain pahenevat, kun ei saada
riittävästi ensilinjan hoitoa. Sitten joudutaan sairaalaan
tavallaan turhaan ja aiheutetaan enemmän kuluja kuin olisi, jos
terveyskeskuksen
toimintaa
olisi enemmän.
Kireä
rahoitus tietenkin vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden
saavuttamista, jolloin
ihmiset eivät
aina saa tarvitsemaansa hoitoa. Eniten vaikeuksia on apua
tarvitsevilla ihmisillä itsellään. Laki
kyllä mahdollistaa sen, että sote-maksut voi jättää
perimättäkin, jos maksut uhkaavat vaarantaa ihmisen tai hänen
perheensä asioita kohtuuttomasti. Tätä mahdollisuutta ei
Päijät-Hämeessä ilmeisesti ole juurikaan käytetty, vaan on menty
tylysti ulosottolinjalle.
kari.naskinen@gmail.com