Ihmisten
hyvän elämän tavoittelu on pääasiallinen syy siihen, että
ilmasto on muuttunut entistä epäsuosiollisemmaksi ihmiselämälle.
Jatkuvan kasvun tavoittelu on pannut luonnon koville ja monet asiat
ovat hankaloituneet tai ainakin kallistuneet, kun fossiilisten
energialähteiden hyödyntämistä on jouduttu rajoittamaan.
Tutkimusten mukaan tyytyväisimpiä nykymenoon ovat ne, jotka
ymmärtävät kansalaisten hyvinvoinnin riippuvan kestävyyttä
tavoittelevan yhteiskunnan konsteista näissä asioissa. Esimerkiksi
joukkoliikennettä käyttävät ovat tyytyväisempiä itseensä kuin
ne, jotka mahdollisuuksista huolimatta eivät niin tee. Tämä tieto
saatiin 2019 tutkimuksesta, jonka toinen tekijä Arto O. Salonen
kirjoittaa asiasta Tiedepolitiikka-lehdessä yhdessä Jyrki
Konkan kanssa. Professori Salonen on Suomen kestävyyspaneelin
jäsen ja tohtori Konkka on yliopettaja
Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Molempien tutkimusaiheet
kohdistuvat ihmisten hyvinvointiin.
Tiedepolitiikka-lehdessä
he käyvät läpi myös Kantar TNS -tutkimuslaitoksen Forum-paneelin
tuloksia, jotka saatiin 40 000 ihmisen vastauksista. Niistä ilmeni,
että 71 % suomalaisista koki olevansa erittäin tai melko
tyytyväisiä elämäänsä. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat
puolison kanssa kaksin asuvat ihmiset, tyytyväisempiä kuin lasten
kanssa tai yksin asuvat. Naiset näyttivät olevan tyytyväisempiä
kuin miehet, ja naiset myös kokivat elämänsä
merkityksellisemmäksi ja arvokkaammaksi.
Miehetkin kyllä
pitävät lapsiperhe-elämää kaikkein arvokkaimpana, mutta onhan se
niin, että mukavammaksi elämä muuttuu, kun saadaan lapset
kasvatettua ja lähtemään omille teilleen. Salonen ja Konkka
selittävät: ”Tämä saattaa johtua siitä, että itsekkäät
nautinnon ja mielihyvän kokemukset eivät ole luonteenomaisia
lapsiperheen arjessa, vaikka toisaalta lapset lisäävät elämän
mielekkyyttä vahvistamalla onnellisuuteen liittyvää
hyvinvointia.”
Tyytyväisyyden keskiarvot nousevat 25-34
ikävuoteen saakka, mutta sitten alkaa lasku. Varsinaisesti
tyytyväisyys elämään on huipussaan, kun kuukausitulot ovat 3300 -
4200 euroa. Varallisuuden lisääntyminen tuo uudenlaisia huolia, kun
pitää koko ajan murehtia sijoitusten kehittymisestä ja muista
rahamaailman liikkeistä. Tilannetta kuitenkin helpottaa, jos on
rahojensa kanssa vähän epäitsekäskin ja lahjoittaa rahaa
hyväntekeväisyyteen tai vaikka tukee paikallisia kulttuuri- tai
urheilujärjestöjä. Oma järjestöaktiivisuuskin auttaa
hyvinvoinnin parantamiseen.
Helsingin Sanomissa oli
viikonvaihteessa iso juttu, joka koski näitä tyytyväisyysasioita.
Keski-ikäinen pariskunta oli hypännyt pois ”oravanpyörästä”
ja ostanut vanhan kyläkoulun asunnokseen. Tällainen on tietenkin
mahdollista vain hyvällä rahatilanteella. Unelmia voi toteuttaa,
kun ensin on pystynyt täyttämään materiaaliset perustarpeensa.
Tämän etuoikeutetun perheen hyvinvointiharrastuksesta voi katsoa
tänä iltana Tv 2:sta klo 20 (Kaipuu maalle – kyläkoulusta
koti).
Entinen maalaiskoulu tai kerrostaloasunto itsessään
ei kuitenkaan takaa tyytyväisyyttä. Salosen ja Konkan tutkimien
monien selvitysten perusteella ei onnellisuustilastoon ainakaan
merkitsevästi vaikuta asumismuoto. Sama koskee koulutustasoa, joka
voi olla peruskoulu tai yliopisto, mutta sama tyytyväisyystaso on
mahdollista saavuttaa (mutta ainakin se 3300 euron kuukausipalkkaa
pitää tienata).
Hyvän elämän tekijöitä ovat myös
estetiikan harrastaminen ja arkisista iloista nauttiminen, kuten
auringonnoususta ja -laskusta, linnunlaulusta, mukavasta säästä
jne. Samassa Tiedepolitiikka-lehdessä on Kulttuuri- ja taidealan
keskusjärjestön Kulta ry:n pääsihteerin Rosa Meriläisen
teksti, jonka hän luki Edistyksen päivillä viime vuonna
Tieteiden talossa Helsingissä. Rahasta hänkin puhui:
”Parasta
perintöä on julkinen taide, joka anteliaasti avautuu kaikille. Myös
niille, joilla ei ole varaa ostaa museokorttia, saati hankkia
gallerioista taidetta omille seinilleen. Julkinen taide kohottaa myös
koko asuinalueen ja sen tonttien arvoa sekä lisää
turvallisuudentunnetta, aivan kuten kauneus ja huolenpito aina
tekevät. Jos jokin julkinen teos maksaa pystytyskustannuksineen
esimerkiksi 240 000 euroa – esimerkki elävästä elämästä –
hinta on jaettava seuraaville sadalle vuodelle. Kyseessä on
investointi tulevaisuuteen, ei musta aukko johon raha
katoaa.”
Kirjasto tietenkin on yksi hienoimmista
sivistysperinnön jatkajista. Kuten Rosa Meriläinen sanoi vanhaa
juutalaista kansanviisautta lainaten, että omaan päähämme
taltioidun sivistyksen saamme mukaamme, vaikka tulva tai sota
huuhtoisi kaiken maallisen käsistämme ja huomaisimme vaihtavamme
maata auton takakontissa tai veneessä.
20
KOHDAN OHJELMA
Koska
siis kestävien elämäntapojen noudattaminen tekee ihmisistä muita
tyytyväisempiä, niin tässä 20 kohdan ohjelma hyvän elämän
rakennuspuiksi:
1.
Pyydä ympäristöystävällisiä
tuotteita Prisman, Citymarketin ja Lidlin valikoimiin.
2.
Suosi Reilun kaupan
tuotteita.
3. Suosi
luomu- ja lähiruokaa.
4.
Valitse ilmastoystävällinen
ateria ravintolassa. Ei siis ainakaan punaista lihaa.
5.
Suosi ympäristösertifioituja
tuotteita ja hotelleja.
6.
Ota ympäristövaikutukset
huomioon lomamatkoillasi. Älä lennä.
7.
Käytä bussia tai junaa,
vaikka olisi mahdollisuus ajaa omallakin autolla.
8.
Tarjoa kimppakyytejä.
9.
Luovu omasta autosta viiden vuoden sisällä.
10. Siirry
yhteiskäyttöautoon.
11. Valitse asuinpaikkasi hyvien
joukkoliikenneyhteyksien varrelta.
12.
Kävele entistä enemmän,
jos suinkin mahdollista.
13.
Pyöräile aina, kun sää
sallii.
14. Noudata
jätteidenlajitteluohjeita.
15. Vie vanhat sähkö- ja
elektroniikkalaitteet asianmukaiseen keräyspaikkaan.
16.
Minimoi lämnpimän veden kulutusta.
17. Säästä energiaa
huonelämpötilaa alentamalla sekä sammuttamalla turhat valot ja
laitteet.
18. Suosi suomalaisia tuotteita.
19. Harrasta
tavaroiden lainaamista muilta ja muille. Käy kirjastossa, älä kirjakaupassa.
20. Äänestä
sellaisia puolueita, joiden ohjelmaan kuuluu kestävän kehityksen
edistäminen ja ilmastonmuutoksen
torjuminen.
kari.naskinen@gmail.com