Nämä eivät ole yksittäisiä tapauksia. Kansa ja kansan enemmistö ovat enää maksajan roolissa. Valta on byrokratisoitunut poliittiselle eliitille ja virkamiehille. Sosiologi Antti Eskola kirjoitti jo yli 50 vuotta sitten, että tavallinen ihminen on kyllä läsnä joukkokokouksissa, julkisissa keskusteluissa ja vaaleissa, mutta niistä on tullut tyhjiä rituaaleja. Kansalaisella ei enää ole mitään merkitystä, sillä hänet on muutettu pelkäksi toiminnan objektiksi (Sosiologian tutkimusmentelmät, WSOY 1966). Historiantutkija Yuval Noah Harari onkin sanonut nykyihmistä enää pelkäksi koneeksi.
Tämä on iso syy siihen, että Suomessa äänestysaktiivisuus on pienentynyt merkittävästi, paitsi presidentinvaaleissa, jotka rinnastuvatkin enemmän television viihdeohjelmiin.
Kunnallinenkin päätöksenteko on tiivistetty pääasiassa kunnanhallituksiin. Suurin osa lautakunnista on lakkautettu ja valtuustoille on jätetty vain muodollinen strategiatehtävä, joka tuntuu hienolta termiltä, mutta valtuuston suuret linjaukset ovat lopullisia päätöksiä tehtäessä helposti pois heivattavissa.
Meillä Lahdessa kaupunginhallituksessa on kymmenen jäsentä. Tässäkin on vielä se erikoisuus, että jäseniä on tämä parillinen luku, jolloin äänten mennessä tasan puheenjohtaja Sirkku Hildénin (SDP) ääni ratkaisee. Kun jollakin keinotekoisella perusteella on päätetty tällaisesta kymppikerhosta, on onnistuttu jättämään Vasemmistoliitto kokonaan ulos kaupunginhallituksesta.
Samanlainen systeemi on isovaltaisessa kh:n elinvoima- ja työllisyysjaostossa. Sen muodostavat neljä kh:n jäsentä. Taannoin jaosto päätti kasvisruokahankkeen aloittamisesta kouluissa. Äänet menivät tasan 2-2, jolloin puheenjohtaja Milla Bruneaun (Kok) kanta ratkaisi tämän koululaisten elinvoimaa parantavan asian. Kai siellä kohta viisihenkinen omistajaohjausjaosto päättää Lahti Energia Oy:n myymisestä
Tässä hallinnon virtaviivaistamisessa sekä kunnissa että valtiossa on virkamiesvalta kasvanut. Asiaan on kiinnittänyt huomiota oikeusasiamieskin, mutta tällaisten oikeudenpuolustajien sanomisilla ei paljon ole merkitystä, kuten viime päivinäkin on voitu todistaa. Virkamiesten osuus päätöksenteon valmistelussa on kasvanut, minkä lisäksi vaaleilla valittujen päättäjien asema on keventynyt kunnallisten ja valtiollisten toimintojen yksityistämisillä. Kun osa yksityistetyistä toiminnoista on jopa ylikansallisten omistajien hallussa, on kansallinen ja kunnallinen päätösvalta hävinnyt monin osin kokonaan.
Demokratian rapautuminen on tällä hetkellä totta yleisemminkin, maailmankin tasolla. Vaikka demokraattinen järjestelmä on tilastollisesti yleisempää kuin koskaan ennen, on monen nykyisen demokratian laatu kyseenalainen autoritaaristen johtajien, vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän, vaalijärjestelmien manipuloinnin ja tiedotusvälineiden vapauden rajoittamisen vuoksi.
kari.naskinen@gmail.com