Vappu, Perkele!
Teatteri Vanhan Jukon työväenlaulukonsertit ovat kuuluneet vappuun
jo 26 vuotta. Siitä on muodostunut niin korkeatasoinen perinne, että
edes kaksi konserttia ei
mahdollista
kaikkien halukkaiden mukaanpääsyä. Perkele-konserttia ei
silti
kannata siirtää mihinkään suurempaan saliin, koska Jukon omaan
teatteriin se kuuluu. Perinteet ovat vahvat. Teatteri aloitti entisen
elokuvateatteri Jukon tiloissa 1995, mutta sieltä piti rakennuksen
surkeiden vaiheiden takia siirtyä korttelin vastapäiselle sivulle,
jossa oli sopivasti vanhan Kuvapaltsin sali, kun Finnkino oli
rakennuttanut Vapaudenkadulle uudet leffateatterisalit.
Eilinen
konsertti oli taas täyttä tavaraa. Kun asiaan tietenkin kuului myös
Aulikki
Oksasen ja
Kaj
Chydeniuksen Kenen
joukoissa seisot, pääsin
ottamaan esille vapun lisäksi toisen ajankohtaisen asian, kun
väliajalla törmäsin yllättäen entiseen tamperelaiseen
opetusministeriin Jukka
Gustafssoniin,
ja laukaisin heti kysymyksen, kumman lippua kannat, Tapparan vai
Ilveksen. Tyhmä kysymys, kuten tajusin heti Gustafssonin
vastauksesta: ”KooVeen”, joka on TUL:n joukkue. Samalla tuli
esille, että syntyjään
Gustafsson on Kalervo Kummolan tavoin turkulainen,
ja siellä häntä lähimpänä oli Turun Toverit. Toinen TUL:n iso
seura Pyrkivä oli kommunistien hallinnassa, joten se ei
Gustasfssonille ollut minkäänlainen mahdollisuus.
Jukon
vappukonsertteihin liittyy paljon kivoja muistoja. Yksi sellainen on,
kun teatterin perustajien Jari
Juutisen ja
Ritva
Sorvalin jotain
4-5-vuotias
Juri-poika
lauloi valkoisessa kiharatukassaan Marja-Leena
Mikkolan ja
Kaj Chydeniuksen kovan kannanoton Alhaalta
ylöspäin pyydetään (ja
kyllä sieltä joskus armollisesti alaspäin annetaankin). Seuraavan
kerran tapasin Jurin viime syksynä, kun hän oli
Helsingissä
hoitamassa tekniikkapuolta isänsä näytelmässä ...and
the Rest Is Silence.
Vappuna
2005 olimme Ullan
kanssa
menneet kihloihin
liput liehuen Eetu
Salinin mustomerkille
aamupäivällä tehdyn kunniakäynnin yhteydessä. Jostain oli tämä
seurapiiriuutinen mennyt jukolaisten korviin ja Perkele-konsertissa
meille omistettiin Jevgeni
Jevtushenkon ja
Kaj Chydeniuksen kaunis Ei
puolikasta.
Haluan
puolet tyynystä vain
jolla
hellävaroen poskeasi vasten
avuttomana tähtenä, putoavana
tähtenä
kädessäsi hohtaa sormus.
Ulla huusi jo Vesijärvenkadun Vanhassa Jukossa Atte Härköstä esittämään Kollaa kestää -punkyhtyeen tutuksi tekemän Jäähyväiset aseille. Nyt vaikutti siltä, että Härkönen oli valmistautunutkin esittämään sen ylimääräisenä kappaleena, mutta Ulla taas varmisti asian esittämällä kovaäänisen toiveensa Atelle.
On Jukosta sen
pitkän
rupeaman ajalta huonojakin muistikuvia, esimerkiksi niitä kurjia
kokeilunäytelmiä,
joista lähdin väliajalla pois, kerran jo sitä ennenkin.
Perkele-konsertista
en
kuitenkaan koskaan. Eilen palautui vanhoista esityksistä erityisesti
mieleen Ilmari
Kiannon runo
Nälkämaan marssi,
jonka lauluksi sävelsi Oskar
Merikanto ja
jonka Jukon bändi pani vauhtiin sellaisella sovituksella
ja rytinällä,
että perinteiset työväenmarssit jäivät toiseksi. Vanhan Jukon
hienoon historiaan kuuluvat erottamattomasti Kaj
Chydeniuksen laulustudion konsertit, samoin muiden teattereiden
vierailut, muistissa ainakin Q-teatteri, KOM-teatteri ja Teatteri
Eurooppa Neljä niinä vuosina, kun se teki vielä vakavaa
teatteria.
Vanhan
Jukon näyttelijäkunta on vuosien varralle muuttunut, mutta Maria
Nissi (kuvassa vas.) on
laulanut joka Perkeleen kerta. En
ole ihan varma, mutta Hannu
Salminen taitaa
kuulua samaan sarjaan. Maria Nssin kanssa kuvassa on Chydeniuksen laulustudiosta kansalliseen maineeseen noussut Minja Koski.
Jukka
Gustafssonille ja joka käynnilläni Jukossa tapaamalleni Ari
Niskaselle sanoin,
että kun ensin katsoi televisiosta KOM-teatterin juhlakonsertin ja
vappuna
nostatti
taistelutunnelman kattoon Jukossa, niin jos vaalit olisivat nyt,
tulisi luultavasti äänestettyä Skp:tä. Tulossa
oleva
siniruskea
hallituskin vilahti mielessä, kun konsertissa kuultiin yli sata
vuotta vanha Perustuslaillisten
riemumarssi. Voisi
tämä pirullinen teksti sopia Perussuomalaistenkin
riemumarssiksi.
Kovaa
taistelua on Gustafssonkin käynyt. Kun hän Turun suomalaisessa
yhteiskoulussa piti esitelmän Väinö
Linnan Pohjantähdestä,
niin opettaja
antoi moitteet Gustafssonille ja Linnalle, jonka kuvaus
kansalaissodasta oli hänen mukaansa väärä. Sitten palasimme vielä
urheiluun, jossa Gustafssonin oma laji oli jalkapallo; sitä
hän pelasi TUL:n seurassa Tampereen Pallo-Veikoissa. TPV voitti
Suomen mestaruudenkin 1994, mutta silloin Gustafsson ei enää
pelannut. Turun Pyrkivä oli voittanut mestaruuden kymmenen vuotta
aiemmin. KooVee voitti kiekkomestaruuden 1968.
kari.naskinen@gmail.com