Oli
kumma joulu. En nähnyt yhtään lehti- tai muuta juttua talvisodan
kylmästä joulusta. Nyt kun jossain Unkarissa on sota, onko Suomen
oma sankarillinen sota unohdettu. Omasta sota-arkistostani löysin
vanhan uutisen Ilves-divisioonan asevelipäiviltä Parolannummelta,
jossa kenraaliluutnantti Jorma
Järventaus
oli
sanonut, että vasta talvi- ja jatkosodissa Suomi näytti kypsyytensä
kansainvälisillä
areenoilla. Järventaus
sanoi, että
Jean
Sibelius ja
Paavo
Nurmi olivat
vieneet Suomen maailmankartalle, mutta tarvittiin sodat, jotta
suomalaiset saavuttivat pysyvän paikan kansakuntien joukossa. (ESS
30.6.1985)
Ne olivat sellaisia saavutuksia, että niistä
pitäisi kirjoittaa joka joulu, joka loppiainen, joka
laskiainen,
joka pääsiäinen ja joka juhannus. Tapelkoot Udmurtiassa tai
Uralilla, mutta sotajoulu rintamalla 50 asteen pakkasessa 1939 oli ihan toista. Nyt jouluviikolla saatiin sentään jonkinlaiseksi
pelastukseksi Naton ydinasepolitiikan johtajan Jessica
Coxin käynti
Suomessa ja Helsingin Sanomien siitä tekemä iso juttu
aatonaattona. Sotapropaganda ei pidä joululomia.
Jessica sanoi, että olisi hienoa nähdä
Suomi mukana Naton ydinsotaharjoituksissa ja ottavan muutenkin
aktiivisen roolin Naton ydinaseita koskevassa toiminnassa. Tähän
tarttui heti samana päivänä Kokoomuksen tulevaisuudenlupaus Antti
Häkkänen,
joka sanoi, että Suomessa pitää olla realistinen ote ydinaseisiin,
sillä Naton ydinaseilla on historiallisesti suojeltu demokratiaa.
(Kokoomuksen Verkkouutiset 23.12.2022)
Vaikka
Suomen lainsäädäntö kieltää ydinaseiden tuonnin meille, ei
Suomi kuitenkaan muuten torju ydinaseita. YK:n
hyväksymää
ydinasekieltosopimusta
ei
Suomi ole allekirjoittanut, koska Natoon menijänä ei saa niin
tehdä. Tällä hetkellä on Naton ydinaseita viidessä Euroopan
maassa: Belgia, Hollanti, Italia, Saksa,
Turkki.
Ydinasekieltosopimuksen
ovat
ratifioineet
tähän mennessä 63 maata, esimerkiksi
kaikki
Keski-Amerikan
maat ja
Tyynenmeren
saarivaltiot, jotka
ovat olleet atomipommikokeiden
kohteina
vuosia ja odottavat nyt oikeututusti oikeutta ja korvauksia.
kari.naskinen@gmail.com