Ilmastotoimet ovat hyökkäys keskiluokkaa vastaan

”Ajatus siitä, että me pienet ihmiset yksilöinä voisimme vaikuttaa merkittävästi maapallon ilmastoon, on objektiivisesti järjetön”, sanoo Naomi Klein uudessa kirjassaan Tuli on irti (Into, 2022). Tämä varmaan helpottaa monia suomalaisiakin, jotka sanovat, että miksi meidän pitää tehdä niin paljon ilmastonmuutoksen torjumiseksi, kun ne varsinaiset syylliset ovat aivan muualla. Yksilöt voivat kuitenkin järjestäytyä massiivisiksi liikkeiksi, joista on mahdollista muodostua maailmanlaajuisia.

Asetelma on lähtökohdaltaan hankala, koska monet pitävät ilmastonmuutosta pelkkänä asennekysymyksesnä. Naomi Klein kertoo paneelikeskustelusta Washington DC:n Marriot-hotellissa, jossa yleisön joukossa ollut piirikunnan valtuuston jäsen Richard Rotschild nousi ylös ja sanoi koko tämän touhun olevan ”hyökkäys amerikkalaista keskiluokan kapitalismia vastaan”. Todisteeksi tälle Rotschild sanoi, että vihreä liike ”on vain Troijan puuhevonen, jonka vatsa on täynnä punaisia, marxilaisia sosioekonomisia opinkappaleita”.

Paneelikeskustelin järjesti Heartland-instituutti. Kaksi päivää kestäneen kokouksen aikana ilmastonmuutoksen pelottavuutta verrattiin siihen, että paljon pahempia asioita ovat sitä vastustava ”vihreä kommunitarismi” ja ”maolainen suunnitelma laittaa jokaisen takapihalle takkirautamasuuni”. Ilmastonmuutoksen kieltäjien verkkosivuston climatedepot.comin päätoimittaja Marc Morano rinnasti ympäristöaktivistit atsteekkipappeihin, jota uhrasivat ihmishenkiä lepytellekseen jumalia ja muuttaakseen säätä.

Näitä samoja juttuja kuulee paljon. Kirjassa kerrotaan Australian hiiltä rakastavan luonnonvaraministerin sanoneen, että ”mielenosoituksiin menemällä oppii vain jonottamaan työttömyystukia”. Tästä huolimatta 150 000 australialaista nuorta virtasi kaduille ja toreille. He olivat 2019 nähneet ja lukeneet, että Etelä-Australiassa oli mitattu ennätysmäinen 49,5 asteen lämpötila ja että puska- ja metsäpalot olivat ajaneet tuhansia ihmisiä pakoon kodeistaan.

Kirjan nimikin tulee tulipaloista, vaikka käsittelyssä on ilmastonmuutos kaikkine variaatioineen. Naomi Kleinin kotimaassa Kanadassa on palanut alue kaksinkertaistunut 70-luvun jälkeen nousseiden lämpötilojen vuoksi. Kun metsäpaloja sitten sammutetaan lentokoneista ruiskutettavilla sammutuskemikaaleilla, niitä valuu vesistöihin vaarantaen kalakannat.

Naomi Kleinin kotikaupunki on Toronto, mutta hän on myös USA:n kansalainen, sillä hänen vanhempansa ovat amerikkalaisia, jotka työskentelivät Montrealissa silloin, kun Naomi-tyttö syntyi.

Eikä helppoa ole olla kanadalainenkaan. Kanada on maailman suurin kivihiilenviejä, joka myy hiiltä suoraan niille maille, joiden päästöt kasvavat kaikkein nopeimmin. Lisäksi Kanada on matkalla maailman suurimmaksi nesteytetyn maakaasun viejäksi. Eihän Kanada ole sen kummempi kuin muutkaan markkinatalousvaltiot.

Ilmastoaktivismi Kanadassa on joka tapauksessa paremmalla tolalla kuin naapurimaassa. Vuonna 2007 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 71 % yhdysvaltalaisista uskoi, että jatkuessaan fossiilisten polttoaineiden käyttö johtaisi ilmaston muuttumiseen. Vuonna 2011 enää 44 % sanoi uskovansa näin. Propaganda on tehnyt tehtävänsä.

Varsinkaan republikaanien kannattajat eivät pidä ilmastonmuutosta isona vaarana, vaikka se on suurempi paha kuin sodat. Ilmastonmuutos ei vain kaikille näyttäydy yhtä pelottavana kuin riekaleiset ruumiit sodan jaloissa. Eikä ilmastonmuutosta ole edes yhtä helppo lopettaa kuin jotakin sotaa.

Yalen yliopiston tutkimuksen mukaan konservatiivirepublikaaneista vain 26 % uskoo ilmastotieteeseen ylipäätään. Sen sijaan liberaaleiksi itsensä luokittelevista 55 % tunnustaa ihmisen roolin ilmastonmuutoksen aiheuttajana.

Selvästi näyttää, että monilla ilmastonmuutokseen suhtautuminen riippuu poliittisesta ideologiasta. Niin se oli Anders Breivikilläkin, joka sosialistista salaliittoa vastustaessaan tappoi sosiaalidemokraattisten nuorten kesäleirillä 69 ihmistä. Breivik julisti, että vihreälle ympäristökommunismille on saatava loppu, koska ilmastonmuutoksen torjumiseen pantavilla miljardeilla on tarkoitus rangaista länsimaita kapitalistisesta menestyksestä ja aikomuksena tehdä varallisuuden uudelleenjako.

kari.naskinen@gmail.com