Koska Suomella on mahdollisuus joskus liittyä Natoon, ei Suomi uskalla allekirjoittaa YK:ssa solmittua ydinasekieltosopimusta, joka tuli voimaan viime vuonna. Allekirjoittajavaltioita on tähän mennessä 86, kieltäytyjiä ovat mm. Nato-maat sekä Australia, Etelä-Korea ja Japani, joiden sotilaspolitiikkaan kuuluu nojaaminen USA:n ydinaseisiin. Tällä hetkellä on maailmassa käyttövalmiina noin 3800 ydinkärkeä, joista lähes 2000 on muutaman minuutin vievässä laukaisuvalmiudessa.
Ydinaseita vastaan kampanjoivan ICAN-järjestön Suomen-koordinaattori Kati Juva kirjoittaa Kanava-lehdessä 1/2022, että osa suomalaisista poliitikoista ja virkamiehistä pelkää ydinasekieltosopimukseen liittymisen heikentävän Suomen mahdollisuuksia päästä Naton jäseneksi. ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon 2017. International Campaign to Abolish Nuclear Weapons on kansalaisjärjestöjen liittouma, joka sai alkunsa ydinaseita vastaan toimivien lääkäreiden yhteisjärjestön IPPNW:n Helsingissä järjestetyssä kokouksessa 2006. ICAN tuki YK:ssa käytyjä neuvotteluja ydinaseet kieltävästä sopimuksesta, ja Nobel-komitea pyrki palkinnolla rohkaisemaan maailman valtioita liittymään sopimukseen.
Juuri nyt läntisen maailman tilanne on vakava, ja ydinaseetkin ovat tulleet mukaan turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Viime syksynä Saksan silloinen puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer jo uhkasi Venäjää ydinaseiden ensi-iskulla ja korosti sen vastaavan ”Naton ydinajatusta” (Deutsche Wirtschafts Nachrichten).
Suomi on tässä sotapelissä mukana tulevien F-35-hävittäjien muodossa. Kokoomuksen Verkkouutiset kertoi syksyllä, että USA:n ilmavoimat on lisäämässä F-35-hävittäjille mahdollisuuden kuljettaa myös ydinaseita. Tämä muutos perustuu USA:n puolustushallinnon 2018 tekemään selvitykseen, jossa kehotettiin vahvistamaan USA:n ydinpelotetta. F-35-hävittäjiä on jo testattukin B61-12 JTA -harjoitusydinpommien kanssa.
Suomen ulkoministeriön asevalvonta-asioista vastuussa oleva suurlähettiläs Jarmo Viinanen on sanonut, että YK:n ydinaseet kieltävä sopimus jättää epäselväksi, miten sen määräykset vaikuttaisivat yhteistyöhön ydinasevaltojen ja niiden liittolaisten kanssa. Eli Nato-pelko persiissä.
”Jos tähän sopimukseen liityttäisiin, me suoraan ja epäsuoraan kritisoisimme Saksan ja Britannian turvallisuusratkaisuja. Se olisi ehkä omiaan heikentämään suhteitamme näihin maihin", sanoi Viinanen Ylen haastattelussa.
Samoin ajattelevat selvästikin myös Sauli Niinistö ja Sanna Marin. Hallituspuolueista kuitenkin SDP, Vasemmistolitto ja Vihreä liitto ovat ilmoittaneet kannattavansa sopimukseen liittymistä.
Naton
päämaja on tiukan kielteinen sopimukselle. Kati Juva kuitenkin
kirjoittaa, että Nato-maiden keskuudessa on toisenkinlaista henkeä:
”On täysin mahdollista, että lähiaikoina jokin Nato-maista
liittyy kieltosopimukseen. Se olisi melko yksinkertaista sellaisille
maille kuin Espanja ja Norja, joihin ei ole sijoitettu ydinaseita,
joten niiden olisi helppo täyttää sopimusehdot. Keskustelu
Yhdysvaltojen ydinaseiden sijoittamisesta Nato-maihin tulee myös
jatkumaan.”
Toisaalta virta vie huonompaankin suuntaan.
USA, Britannia ja Venäjä ovat modernisoimassa ja uusimassa
ydinaseistustaan, joten ydinsodan uhka ei ole vähenemässä, vaan
kasvamassa.
kari.naskinen@gmail.com