Viime viikkoina on lehtijutuissa ollut mainintoja lännen johtajien 1990 antamasta lupauksesta Neuvostoliiton presidentille Mihail Gorbatshoville ja ulkoministeri Eduard Shevardnadzelle, ettei Nato laajene itään. Asiasta pidettiin korkean tason neuvottelut helmikuussa ja heinäkuussa 1990. Kuva on tuosta jälkimmäisestä tilaisuudesta, jossa pöydän ääressä istuvat Saksan ulkoministeri Hans-Dieter Genscher (vas.), Mihail Gorbatshov ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl. Muita lupauksen takana olleita olivat George Bush, James Baker, Francois Mitterrand ja Margaret Thatcher. Näissä tapaamisissa sovittiin alustavasti myös Neuvostoliiton ja Varsovan liiton loppumisesta sekä Saksojen yhdistymisestä. Nämä lupaukset pitivät vain toispuoleisesti.
Varsovan liitto lakkautettiin kesällä 1991 ja Venäjä veti viimeisetkin sotilasjoukkonsa pois Latviasta, Liettuasta, Virosta ja entisen DDR:n alueelta 1993-94. Tämän jälkeen länsi petti lupauksensa ja pani Naton laajentumisen vireille. Vuonna 1999 otettiin sen jäseniksi Puola, Tshekki ja Unkari sekä muutama vuosi tästä myös Bulgaria, Latvia, Liettua, Viro, Romania ja Slovakia. Ilmeisesti lännen lupausta ei pantu paperille, mutta kättä lyötiin päälle. Nyt on sitten kysymys Ukrainasta ja Suomesta.
Venäjä toivoi, että sen ja Naton väliin olisi jäänyt liittoutumaton alue. USA:lle tilanne on tietenkin helppo, koska sen rajanaapureista Kanada kuuluu Natoon ja Meksiko on liittoutumaton. Mitenkähän USA reagoisi, jos Venäjä tai Kiina alkaisi vikitellä Meksikoa sotilasliittolaisekseen?
USA:n omien rajojen takana lähellä ei siis toimi vieraita sotilaita. Tämä vapauttaa voimavarojen käyttämistä muualla maapalloa, jossa sillä on yhteensä 750 sotilastukikohtaa.
HENRY KISSINGER
Uudenvuodenpuheessaan Sauli Niinistö otti selkänojakseen Henry Kissingerin. Erikoinen valinta. USA:n hallinnon turvallisuusneuvonantajana Kissinger toimi 1969-73 ja ulkoministerinä 1973-77:
- 1971 vallankaappaus Boliviassa USA:n tuella ja Kissingerin organisaatio-osaamisella.
- 1973 sotilasvallankaappaus Chilessä USA:n hallinnon ja CIA:n tuella.
- 1975 Indonesia hyökkäsi Itä-Timoriin USA:n kannustuksesta.
- 1976 sotilasdiktatuuri Argentiinaan, jossa Kissinger kiirehti diktatuurin vastustajien pidättämistä; arviolta 30 000 sotilasdiktatuurin vastustajaa katosi.
Kun otetaan mukaan vielä Vietnam ja Laos, voidaan Kissingerin katsoa merkittävän asemansa takia olleen osallisena miljoonan ihmisen murhaamiseen Kaakkois-Aasiassa, satojen tuhansien Etelä-Amerikassa ja 60 000:n Itä-Timorissa. Nobelin rauhanpalkinnon Kissinger sai 1973!
kari.naskinen@gmail.com