1.
Juho
Kuosmanen:
Hytti nro 6
2.
Chloe
Zhao:
Nomadland
3.
Rax
Rinnekangas:
Lapinlahti – Tyttären äiti
4.
Emerald
Fennell:
Lupaava
nuori nainen
5.
Lee
Daniels:
The United States vs. Billie Holiday
6.
Dominic
Cooke:
Kuriiri
7.
Steven
Spielberg:
West Side Story
8.
Paul
Schrader:
The Card Counter
9.
Lee
Isaac Chung:
Minari
10.
Liesl
Tommy:
Respect
Mahdollista
on, että kymmenen parhaan joukkoon menisi myös prinsessa Dianasta
kertova
Spencer,
mutta
jouduin jättämään sen kesken. Katsoin elokuvaa Kino Iiriksessä
(Lahti), mutta teatterin yläpuolella on jokin sali, jossa taas
kerran harjoiteltiin elokuvan aikana kansantanhuja, permantovoimistelua tai jotain
muuta hyppelylajia. Kun elokuvassa on myös erittäin hieno musiikki,
katsomis- ja kuuntelukokemus muodostui niin kurjaksi, että lähdin
pois 40 minuutin kohdalla.
Dokumenttielokuvia
on vaikea panna samaan vertailuasteikkoon näytelmäelokuvien kanssa,
mutta nostan sieltä esille kaksi erinomaista ”dokkaria”, Ville
Suhosen
Ikuiseen
rauhaan ja
Rahul Jainin
Invisible
Demons – Tuhon merkit.
kari.naskinen@gmail.com