Elokuvassa The Card Counter irakilaisia
vankeja Abu Ghraibissa kiduttanut amerikkalaissotilas
William Tillich sai 8,5 vuoden tuomion, jonka hän istui
Leawenworthin sotilasvankilassa Kansasissa. Siellä hän luki Marcus
Aureliuksen filosofista
kirjaa
Itselleni. Siinä
Aurelius vaati itseään ja muitakin toimimaan moraalisesti oikein, on noudatettava oikeudenmukaisuutta lajitovereitaan
kohtaan, etsittävä totuutta ja mielentyyneyttä siinä tehtävässä, mikä ihmiselle on elämässä määrätty. Tillich oli "toiminut oikein" kiduttamalla irakilaisia esimiehensä,
majuri John Gordon määräysten mukaisesti. Elokuvassa nämä
tilanteet välähtelevät Tillichin mieleen takautumina, sillä hän
on jo vapaalla jalalla. Niin on Gordokin, mutta hän ei edes saanut
syytettä, koska hän ei varsinaisesti kuulunut USA:n armeijan
henkilökuntaan, vaan oli Abu Ghraibissa vain ulkopuoliselta
yritykseltä vuokrattuna siviilikonsulttina. Gordo oli kouluttanut
amerikkalaisia tehostettuihin kuulustelumenetelmiin.
Pahin
väkivalta oli ulkoistettu.
Nämä
väkivaltaiset kuulustelut paljastuivat vuonna 2004 joidenkin
sotilasvanginvartijoiden ottamista valokuvista, jotka levisivät
internettiin ja television ajankohtaisohjelmaan 60
minutes. Tuomituiksi
tulivat sotaoikeudessa ne vanginvartijat, jotka kuvista
tunnistettiin. Gordoa ei niissä näkynyt. Paul
Schraderin ohjaamassa
elokuvassa pääasia on kuitenkin Tillichin kärsimys ja yritys
sovitukseen. Tilanne muuttuu kuitenkin
hankalaksi,
kun Tillich tutustuu nuoreen Cirk Beaufortiin, joka puolestaan on
kostoretkellä Gordoa vastaan. Gordo oli ollut hänenkin isänsä
kouluttaja, mutta isä oli
myöhemmin traumatisoitunut, alkanut käyttää huumeita ja tehnyt
itsemurhan. Cirk pitää Gordoa syyllisenä tähän kaikkeen ja on
aikeissa kiduttaa ja tappaa Gordo. Tillich näkee tässä
mahdollisuuden hyvittää omat pahat tekonsa estämällä Cirkin
jatkamasta väkivallan kierrettä.
Hyvityksen, katumuksen
ja koston teema on iso. Tillichiä esittävä Oscar
Isaac on
vakuuttava. Hänen kärsimyksensä on ylitsepääsemätön. Hän on
ruvennut pokerinpelaajaksi ja kiertää isoissa kasinoissa. Aina
uuteen hotellihuoneeseen majoittuessaan hän ottaa taulut pois
seiniltä ja peittää huonekalut lakanakankaalla. Näin hän tekee
huoneista edelleen askeettisia
sellejä itselleen, koska anteeksianto ei ole vielä
toteutunut.
Oscar Isaac syntyi Guatemalassa 1979, oikea
nimi Óscar Isaac
Hernández Estrada.
Yhdysvaltoihin perhe muutti
Oscarin
ollessa
muutaman kuukauden ikäinen. Ilmeisesti
jotain pienimuotoisesti tuttua hänelle Tillichin roolissa on, sillä
kouluaikoinaan Oscar oli huonoilla teillä, sytytti kerran koulun
kuntosalin tuleen, turmeli ison seinämaalauksen ja erotettiin
koulusta. Viimeksi
ennen tätä elokuvaa Oscar Isaac näytteli Denis
Villeneuven
ohjaamassa Dyynissä
(2021),
jossa
hän
johtaa
vaarallista Arrakis-planeettaa hallitsevaa
herttua Leto Atreidesia. Isaac on olemukseltaan sellainen, että
hänet tullaan varmaan jatkossakin näkemään vakavien kertomusten
keskeisenä henkilönä.
The
Card Counter on
kova elokuva. Lippukassoille jonoja keräävää väkivaltaviihdettä
se ei ole, vaan hitaasti kuoriutuva kertomus sovituksesta. Se on
samaan tapaan kuvaus ihmisen vaikeista ratkaisuista kuin Schraderin
American Gigolo
(1980),
Light
Sleeper (1992)
ja First Reformed
(2017),
joissa käydään syvällisesti läpi miesprostituutiota,
huumekauppaa ja kirkon suhtautumista ilmastonmuutokseen. Tillichin
tavoin ison taakan kanssa on tekemisissä myös Vietnamin sodan
traumoista kärsivä Travis Bickle Martin
Scorsesen Taksikusissa
(1976),
jonka Schrader käsikirjoitti. The
Card Counterin yksi
tuottaja on Scorsese.
Elokuvan kolmas päähenkilö on
kasinoilla pyörivä Linda (Tiffany
Haddish),
joka etsii uusia pelaajia pokeritalliinsa. Linda on kuin Gordo,
ulkopuolinen sponsori, joka kuitenkin jättää varsinaisen vastuun
pelaajille. Cirk
Beaufortin roolissa on
Tye
Sheridan.
Elokuvassa
viitataan SERE-nimellä tunnettuun
sotilaskoulutukseen,
jossa amerikkalaisia sotilaita valmennetaan selviytymään vaikeista
tilanteista, mm. kidutuksesta. (SERE
= Survival, Evasion, Resistance, Escape). Näitä
keinoja pystytään tietenkin käyttämään käänteisestikin, kuten
Abu
Ghraibissa
ja
Guantanamossa tehtiin. - ”En
koskaan unohda, että olen amerikkalainen, taistelen vapauden
puolesta, olen vastuussa teoistani ja omistautunut periaatteille,
jotka tekivät maani vapaaksi. Luotan Jumalaani ja Amerikan
Yhdysvaltoihin.” Kun SEREn kääntää kiduttajan ohjeiksi,
vastuuta ei kuitenkaan kanna kiduttaja, vaan hänen esimiehensä,
jonka esimies taas
on
Amerikan Yhdysvallat tai CIA.
Keisari Marcus Aurelius (121 - 180): "Älä tuhlaa aikaa pohtimalla, millainen hyvän ihmisen pitäisi olla. Ole hyvä ihminen." Itselleni-kirja on tänä vuonna ilmestynyt uutena painoksena (Badsam Books).
kari.naskinen@gmail.com