Sote-uudistus peruttiin ja sen keksijä mestattiin

Vuonna 1769 raivosi Tanskassa isorokkoepidemia. Edellisvuonna kuningas Kristian VII:n henkilääkäriksi valittu saksalainen Johann Struensee (kuva muotokuvamaalauksesta) järjesti rokonistutuslaitoksen, jossa köyhät lapset rokotettiin ilmaiseksi. Myös puolentoista vuoden ikäinen kruununprinssi Fredrik rokotettiin ja kaikki meni hyvin, vaikka useimmat pitivät rokotuksia vaarallisina poppakonsteina. Ne olivat niitä aikoja, jolloin syntyi monenlaisia äkillisiä epidemioita, isorokon lisäksi punatautia ja pilkkukuumetta sekä eläinten keskuudessa suu- ja sorkkatautia. Nyt Tanskassa on kuollut koronavirukseen noin 500 ihmistä eli kaksi kertaa enemmän kuin väkimäärältään samankokoisessa Suomessa.

Kuninkaan ja lääkärin vaiheita kuvataan tanskalaisessa elokuvassa Kuningatar ja henkilääkäri (2012), mutta kuten sen suomenkielinen nimi paljastaa, pääaiheena on kuitenkin kuningatar Caroline Matildan ja Struenseen muhinointi. Todennäköisesti tässä oli perääkin, ja elokuvassakin Amalienborgin hovi on tietävinään, että hallitsijaparin toisen lapsen Louisen isä on Struensee.

Pohjoismaat olivat tuossa vaiheessa sellaisessa mallissa, että Kristian VII oli Tanskan ja Norjan kuningas. Hänen isänsä Fredrik V oli kuollut maksakirroosin ja juoppohulluuden seurauksena. Kun poika nousi 17-vuotiaana kuninkaaksi, hänelle järjestettiin puolisoksi samanikäinen serkkunsa Caroline, joka oli Englannin kuninkaan Yrjö III:n sisko.

Kuningastilanne kuitenkin meni vain pahemmaksi, sillä Kristian VII oli karkeasti sanoen hullu ja tila vain paheni koko ajan. Hän sai usein vihanpurkauksia, kuljeskeli öisin kaduilla, särki ikkunoita ja haastoi riitaa alamaisten kanssa. Struensee yritti kätkeä näitä ongelmia pitämällä hallitsijaparin piilossa kansalta, mutta ei se tarpeeksi hyvin onnistunut. Näistä asioista löysin parhaan suomenkielisen selvityksen lääketieteen historioitsijan, tohtori Arno Forsiuksen blogista, jossa hän kertoo myös Struenseen kurjasta kohtalosta, ja on se mukana elokuvassakin.

Kun kuninkaasta ei ollut oikein mihinkään, nimitettiin Struensee käytännöllisesti katsoen sijaishallitsijaksi 1770. Hän ryhtyi vaikutusvaltansa avulla laajoihin uudistuksiin, sai kuninkaan allekirjoittamaan jopa lehdistösensuurin poistamisen. Vuonna 1771 hänet nimitettiin kreiviksi ja kabinettiministeriksi, minkä jälkeen hän saattoi tehdä itsenäisestikin päätöksiä kuninkaan puolesta.

Struensee pureutui varsinkin terveydenhuollon epäkohtiin ja pyrki saamaan aikaan uudistuksia myö sosiaalisektorilla. Hänen filantrooppisten ja sosiaalisten aatteittensa esikuvana olivat ranskalaiset valistusfilosofit, erityisesti Voltaire, jonka kanssa hän oli kirjeenvaihdossakin.

Forsius kirjoittaa, että Struenseen uudistukset paransivat kansan oloja, mutta muutokset hallinnossa kavensivat voimakkaasti aateliston ja hallintovirkamiesten mahtia ja taloudellista asemaa. Struenseen yksi kova vihaaja oli Kristian VII:n äitipuoli, leskikuningatar Juliana Maria. Joidenkin sotaväenosastojen keskuudessa syntyi kapinaliike Struenseetä vastaan ja heti vuoden 1772 alussa hovi juonitteli kuninkaan allekirjoittamaan määräyksen Struenseen vangitsemisesta, syytettynä salaliitosta.

Näennäisessä oikeudenkäynnissä Struensee tuomittiin kuolemaan. Tuomio pantiin täytäntöön 30 000 katsojan läsnä ollessa 28.4.1772 (piirros). Ensin tuomitulta katkaistiin elävänä oikea käsi ja sen jälkeen kaula. Ruumis paloiteltiin neljään osaan, jotka kiinnitettiin teilipyörään. Pää ja käsi iskettiin paalujen päihin. Teloituksen jälkeen Struenseen kaikki sote-uudistukset peruutettiin. Juha Sipilä, Juha Rehula ja Annika Saarikko pääsivät kuin koirat veräjästä.

Tanskan ja varsinkin Kööpenhaminan epidemioita Struensee oli joka tapauksessa saanut aisoihin. Hän oli hylännyt sen vanhan teorian, jonka mukaan äkillisten kulkutautien uskottiin leviävän ilmassa olevan tartunta-aineen miasman välityksellä. Miasmaa sanottiin olevan eniten kaupunkien köyhimmissä osissa, joissa puhtaus oli huonoa. Forsius kirjoittaa, että Struensee sen sijaan sanoi tartunnan leviävän kosketuksen välittämän myrkyn kautta sairaista terveisiin. Aiheesta tekemässään tutkimuksessa hän kuvasi tartunnan leviämistä mm. kirjeiden välityksellä ja epäili, että myös kärpäset levittivät tauteja, koska hän oli mikroskoopillaan havainnut niiden jaloissa ulostus- ja märkäkokkareita. Hän varoitteli ihmisiä antamasta muille isorokkoon kuolleiden vaatteita ja leikkikaluja.

Nyt meilläkin ajankohtainen asia on varmuusvarastointi. Struensee kiinnitti asiaan huomita, kun 1770 oli vaikea katovuosi. Struensee kielsi viljan viemisen ulkomaille ja perusti viljan varmuusvarastoja.

Elokuvassa nämä asiat eivät ole kovin suuresti esillä, koska on pitänyt keskittyä enemmän kuningattaren ja lääkärin keskinäisiin touhuihin. Lääkäriä esittää Mads Mikkelsen, kuningasta Mikkel Boe Fölsgaard ja kuningatarta ruotsalainen Alicia Vikander.

kari.naskinen@gmail.com