Oikeudenmukaisuuden kartta

Koronakriisin jälkeen jatkuvat vanhat viheliäiset ongelmat – ilmasto, politiikan uusi polarisoituminen, kuilun kasvaminen rikkaiden ja köyhien välillä ja monta muuta. Filosofian professori Matti Häyry Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta pohtii, voisivatko hallitukset lakata toimimasta itsekkäiden ja lyhytnäköisten etujen valvojina ja ryhtyisivät kuuntelemaan tasapuolisia neuvonantajia. Tasapuoliset ihanneneuvonantajat ovat kuvitteellisia olioita, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta Häyry luonnehtii jossain määrin sellaiseksi, ja muita samanlaisia instituutioita voitaisiin perustaa.

Kirjoituksissaan etiikka.fi-sivustolla Häyry esittää oikeudenmukaisuuden kartan, joka auttaa hahmottamaan, mihin tällaiset neuvonantajat kuuluisivat ideologioiden tai poliittisten moraalien kentässä. Tasa-arvon ja yhtäläisyyden hän on sijoittanut kartan keskelle. On kuitenkin eriäviä näkemyksiä siitä, miten ne parhaiten toteutuvat.

Kiinnostava rajalinja kulkee kuvion vasemmasta alareunasta sen oikeaan yläreunaan. Rajan yläpuolella ollaan pääsääntöisesti kiinnostuneita omasta edusta, alapuolella myös muiden eduista. Tasapuoliset neuvonantajat kuuluvat oikeaan alakulmaan.

Mutta mitä tosiaan koronan jälkeen? Häyry kirjoittaa, että olemassa olevat puolueet voisi lakkauttaa ja perustaa tilalle uudet. Koska tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, mennään nykyisillä. Paitsi onhan siellä Hjallis Harkimon yritelmä.

Piirroskarttansa alareunassa olevasta Yhteiskunnan vastuu -pallukasta Häyry sanoo, että siihen loogisesti sopiva oppi on sosialismi. Tiedonantaja-lehden verkkokaupassa onkin juuri tullut alehintaisena myyntiin Marxin Pääoma, yhden osan saa 15 eurolla ja kaikki kolme osaa edullisesti 40 eurolla. Ehkä Mikael Pentikäisen yrittäjät näitä nyt hankkivat, kun ovat huomanneet, että pohjoismainen hyvinvointisosialismi tulee hädän hetkellä heidänkin turvakseen.

Häyry on tehnyt kartan hieman toisinkin ja analysoinut, mihin Suomen puolueet siinä sijoittuvat: Sosiaalidemokraatit ovat alimpana ja keskellä, Vasemmistoliitto ja osa vihreistä siitä vasemmalla ja RKP joidenkin vihreiden kanssa oikealla ylhäällä kurottamassa kohti innovaatioita ja bisnespöhinää. Keskusta ajaa omaa agendaansa kansallisempien arvojen ja intressien suunnassa.

Juha Sipilän hallitus ajoi voimakkaammin neoliberaalia asiaa ja salli selvemmin sisäpoliittisen nationalistisen kehityksen. Perussuomalaiset ja osa Kokoomuksesta asettuu Keskustan yläpuolelle kansallisen edun korostajiksi. Kokoomuksen päälinjoja ovat kuitenkin yksityisen pääoman puolustus ja teknologiaoptimismi, joita kepukin soveltuvilta osin kannattaa.

Nykyisen pandemiatilanteen lauettua hallitusten aika menee talouden paikkaamiseen tavalla tai toisella. Mutta entä kun sekin aikanaan normalisoituu? Matti Häyry: ”Mihin päin Suomi ja maailma poliittisesti suuntaavat? Vastaus riippuu osittain siitä, minne seuraavat hallitukset ja niiden neuvonantajat, meillä ja muualla, sijoittuvat oikeudenmukaisuuden kartalla. Vaikka isot päätökset tehdään enimmäkseen intressipohjalta, mukaan ainakin perusteluihin mahtuvat myös ideologiat, erilaiset poliittiset moraalit.”

KAIKKI SAATAVA TAAS
ONNELLISIKSI KULUTTAJIKSI

Uudenmaan avautumisen jälkeen aletaan odottaa muidenkin rajoitusten lopettamista vähitellen, sillä kasvuun on taas päästävä. Kasvulla on omat ongelmansa, mutta on se silti parempi vaihtoehto kuin lama.

Häyry toteaa, että näiden ongelmienkin kanssa taistellessa toisi lohtua, jos voisi uskoa Karl Marxin tarinaan historian kulusta. Marxin mukaan kapitalismi on niin tehokas talousjärjestelmä, että se tekee ennemmin tai myöhemmin kaikki ihmiset onnellisiksi kuluttajiksi. Pysyäkseen elossa järjestelmän pitää kuitenkin kasvaa jatkuvasti, eivätkä luonnonvarat ja teknologia pysty takaamaan tätä loputtomiin. Silloin ainoaksi käytettävissä olevaksi voimavaraksi jää työvoima, joka sitten joutuu lisääntyvän riiston kohteeksi. Tämä saa lopulta työväen tiedostamaan itsensä luokkana ja nousemaan järjestelmää vastaan. Vallankumous, proletariaatin diktatuuri, luokaton yhteiskunta, iankaikkinen auvo, ennusti Marx.

Tältä ennustukselta loppui aika kesken, kun törmättiin ympäristön sanelemiin rajoihin. Ensimmäisen varoituksen antoi Lontoon hevonpaskakriisi 1894. The Times kirjoitti, että koska hevosten jätökset voidaan kuljettaa suurista kaupungeista vain hevoskärryillä, syntyy lisää jätöksiä ja ”50 vuodessa jokainen Lontoon katu on hautautunut 9 jalan lantakerrokseen”.

Tästä ongelmasta selvittiin keksimällä automobiili, mutta niiden polttomoottoreissa palava öljytuote tupruttaa hiilidioksidia, joka riittävästi kasaannuttuaan osaltaan on ollut vaikuttamassa nyt käsillä olevan ilmastokriisin. Häyry sanoo, että teknologiaan ja talouteen luottavien mielestä ratkaisu tähän olisi luultavasti ydinvoimalla kulkeva kaupunkilentokone. On kuitenkin odotettavissa, että sellainen ja muut vastaavat huippuinnovaatiot johtavat aikanaan vain uusiin ongelmiin.

Lisäksi majuri evp. Häyry filosofoi, miksei THL:n organisaatiomallia noudattaen voisi perustaa myös Tasapuolisen onnellisuuden laitosta (TOL). Sanna Marinin hallituksen jälkeen muutkin hallitukset kuuntelisivat THL:n ja TOL:n neuvoja. Sanna Marin voisi välillä Mäntyniemestä chattailla pääministerin kanssa.

kari.naskinen@gmail.com