Hiljainen viikko ei koskaan
ennen ole ollut näin hiljainen kuin nyt. Tämä jatkuu, eikä voi
edes mennä kirkkoon kuuntelemaan Bachin Matteus-passiota.
On
se joskus Johannes-passiokin
ja
joskus jokin muukin vastaava. Vaikka en ole uskonnollinen, olen viime
vuosina jo kahtena pääsiäisviikkona kirjoittanut Matteus-passiosta
(13.4.2017
ja 26.3.2018), ja nyt kolmannen kerran, koska
tämä autiolle saarelle mukaan ottamani teos tulee tänään
kiirastorstaina Yle Radio 1:stä
klo 19. Pitkänäperjantaina
samaan aikaan tulee Johannes-passio.
Eikä tässä kaikki. Koska nyt ostetaan turvallisesti verkkokaupasta, tipahti postiluukusta sopivasti eilen musiikkitieteilijä Topi Linjaman juuri ilmestynyt kirja Matkaopas Matteus-passioon (Basam, 2020). Siinä otetaan esille sekin ajankohtainen asia, miten passion tarinassa käsitellään kuolevaisuuden kohtaamista. Kuolema on peili, josta näkee oman surkuteltavuutensa ja touhujensa turhanpäiväisyyden - ”ja toisaalta elämän ainutkertaisuuden, ilon ja vakavuuden. Tämän peilin äärelle Bach vie passion kuuntelijan”, kirjoittaa Linjama.
Surkuteltavaahan tämä nyt on. Sitä vain ei tiedä, olisiko koronaviruksen jotenkin voinut ennalta estää, luultavasti ei. Turhanpäiväistä touhuamista on paljon, mutta vasta tällaisen kriisin aikana sen kunnolla huomaa. Matteus-passiossa elämää tarkastellaan kuolemaa vasten ja hyvyyttä pahuutta vasten.
Bachin elinaikana 300 vuotta sitten ei turhaa touhotusta ollut. Ei käyty shoppailemassa ajankuluksi, ei lennetty huvikseen maapallon toiselle puolelle, eikä juostu kuntosalin juoksumatolla. Koko maailmankuvakin on mullistunut, kuten Linjama kirjoittaa: ”Kopernikus todisti, ettemme ole maailmankaikkeuden keskus, Darwin sijoitti ihmisen eläinlajiksi eläinlajien joukkoon ja Freud osoitti, ettei ihminen ole isäntä edes omassa talossaan”.
Sigmund Freud ja Carl Jung antoivat vaikeuksien kanssa taisteleville ihmisille psykoterapiaa. Sen sijaan ainakaan Freud ei ollut alkuunkaan musiikkimies. ”Hän suorastaan vierasti musiikkia”, sanotaan amerikkalaisessa Psychology Today -lehdessä (10.10.2012). Linjama ottaa toisenlaiseksi esimerkiksi amerikkalaisen nykysäveltäjän Michael Torken, joka on sanonut, että ”miksi haaskata rahaa psykoterapiaan, kun voi kuunnella Bachin H-mollimessua”. (Sen Bach sävelsi noin 15 vuotta Matteus-passion jälkeen.)
EI KONSERTTI-
SALEJA VARTEN
Passioita ei sävelletty konserttisaleihin. Ne olivat saarnaan ja raamatunlukuun verrattavaa kristinuskon tutkiskelua. Juuri nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että passioita ei pääse kuuntelemaan kirkkoihinkaan. Huominen Johannes-passio esitetään tyhjässä Kallion kirkossa, josta se välitetään suorana radioon ja Yle Areenaan. Tämän illan Matteus-passio on nauhoitus Barcelonasta, jossa se alkuperäisen idean vastaisesti esitettiin viime pääsiäisenä 2200 hengen L´Auditori-konserttisalissa.
Aikaisemmin tällaiset isot lauluteokset, oopperat ja muut, esitettiin Suomessa omalla kielellä, kun ei ollut hienoja tekstityslaitteita, eikä ilmeisesti jaettu kuulijoille tekstejä paperillakaan. Matteus-passion ensimmäinen suomenkielinen esitys saattoi olla pääsiäisenä 1921 Johanneksenkirkossa Punavuoren juhannuskokkojen kukkulalla. Suomennoksen oli tehnyt Heikki Klemetti, joka myös johti Helsingin kaupunginorkesteria. Kuoroina olivat Suomen Laulu ja jokin lapsikuoro sekä solisteina lehtitietojen mukaan rva Alma Kuula, nti Toini Rahola sekä hrat Väinö Sola, Oiva Soini, Einar Keinänen ja Alfred Hihlman. Urkurina oli Elis Mårtenson (Lassen isä) ja pianistina Ernst Linko.
BACH, LUTHER,
WARTBURG, BMW
Johann Sebastian Bach syntyi Eisenachissa itäisessä Saksassa 1685. Jossain vaiheessa nuorena Eisenachissa asui myös Martti Luther, jonka teksteihin Bach joitakin virsiä sävelsi.
Eisenach on myös tuttu autokaupunki. Ensimmäinen Wartburg-Motorwagen valmistui siellä 1898 ja BMW-tehdas Eisenachin autotehtaasta tuli 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Eisenach jäi DDR:n puolelle ja autotehdas jatkoi tuotannossa olleiden autojen valmistusta uusilla nimillä 1953: EMW ja IFA.
Lutherin Eisenachissa oleskelu ennakoi jo tulevaa IFA-kautta, sillä myöhemmin lännempänä Wormsin valtiopäivillä Luther sanoi: ”Tässä seison enkä muuta voi!”
Vuonna 1955 palasi nimenä mukaan Wartburg, jota tehtiin vuoteen 1991 asti. Nykyisin Eisenachissa ovat BMW:n ja Opelin autotehtaat sekä Boschin tehdas.
Topi Linjamasta ei näin tarkkoja tietoja ole, esimerkiksi sitä, onko hän kansakoulun laulunopettajani Jaakko Linjaman sukulaispoika. Jaakko Linjama oli se säveltäjä, jonka tekoa on Helsingin olympiakisojen Olympiahymni. Ei tullut puheeksi silloin laulutunneilla, mutta joskus 15 vuotta myöhemmin asia kai minullekin selvisi.
kari.naskinen@gmail.com
Eikä tässä kaikki. Koska nyt ostetaan turvallisesti verkkokaupasta, tipahti postiluukusta sopivasti eilen musiikkitieteilijä Topi Linjaman juuri ilmestynyt kirja Matkaopas Matteus-passioon (Basam, 2020). Siinä otetaan esille sekin ajankohtainen asia, miten passion tarinassa käsitellään kuolevaisuuden kohtaamista. Kuolema on peili, josta näkee oman surkuteltavuutensa ja touhujensa turhanpäiväisyyden - ”ja toisaalta elämän ainutkertaisuuden, ilon ja vakavuuden. Tämän peilin äärelle Bach vie passion kuuntelijan”, kirjoittaa Linjama.
Surkuteltavaahan tämä nyt on. Sitä vain ei tiedä, olisiko koronaviruksen jotenkin voinut ennalta estää, luultavasti ei. Turhanpäiväistä touhuamista on paljon, mutta vasta tällaisen kriisin aikana sen kunnolla huomaa. Matteus-passiossa elämää tarkastellaan kuolemaa vasten ja hyvyyttä pahuutta vasten.
Bachin elinaikana 300 vuotta sitten ei turhaa touhotusta ollut. Ei käyty shoppailemassa ajankuluksi, ei lennetty huvikseen maapallon toiselle puolelle, eikä juostu kuntosalin juoksumatolla. Koko maailmankuvakin on mullistunut, kuten Linjama kirjoittaa: ”Kopernikus todisti, ettemme ole maailmankaikkeuden keskus, Darwin sijoitti ihmisen eläinlajiksi eläinlajien joukkoon ja Freud osoitti, ettei ihminen ole isäntä edes omassa talossaan”.
Sigmund Freud ja Carl Jung antoivat vaikeuksien kanssa taisteleville ihmisille psykoterapiaa. Sen sijaan ainakaan Freud ei ollut alkuunkaan musiikkimies. ”Hän suorastaan vierasti musiikkia”, sanotaan amerikkalaisessa Psychology Today -lehdessä (10.10.2012). Linjama ottaa toisenlaiseksi esimerkiksi amerikkalaisen nykysäveltäjän Michael Torken, joka on sanonut, että ”miksi haaskata rahaa psykoterapiaan, kun voi kuunnella Bachin H-mollimessua”. (Sen Bach sävelsi noin 15 vuotta Matteus-passion jälkeen.)
EI KONSERTTI-
SALEJA VARTEN
Passioita ei sävelletty konserttisaleihin. Ne olivat saarnaan ja raamatunlukuun verrattavaa kristinuskon tutkiskelua. Juuri nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että passioita ei pääse kuuntelemaan kirkkoihinkaan. Huominen Johannes-passio esitetään tyhjässä Kallion kirkossa, josta se välitetään suorana radioon ja Yle Areenaan. Tämän illan Matteus-passio on nauhoitus Barcelonasta, jossa se alkuperäisen idean vastaisesti esitettiin viime pääsiäisenä 2200 hengen L´Auditori-konserttisalissa.
Aikaisemmin tällaiset isot lauluteokset, oopperat ja muut, esitettiin Suomessa omalla kielellä, kun ei ollut hienoja tekstityslaitteita, eikä ilmeisesti jaettu kuulijoille tekstejä paperillakaan. Matteus-passion ensimmäinen suomenkielinen esitys saattoi olla pääsiäisenä 1921 Johanneksenkirkossa Punavuoren juhannuskokkojen kukkulalla. Suomennoksen oli tehnyt Heikki Klemetti, joka myös johti Helsingin kaupunginorkesteria. Kuoroina olivat Suomen Laulu ja jokin lapsikuoro sekä solisteina lehtitietojen mukaan rva Alma Kuula, nti Toini Rahola sekä hrat Väinö Sola, Oiva Soini, Einar Keinänen ja Alfred Hihlman. Urkurina oli Elis Mårtenson (Lassen isä) ja pianistina Ernst Linko.
BACH, LUTHER,
WARTBURG, BMW
Johann Sebastian Bach syntyi Eisenachissa itäisessä Saksassa 1685. Jossain vaiheessa nuorena Eisenachissa asui myös Martti Luther, jonka teksteihin Bach joitakin virsiä sävelsi.
Eisenach on myös tuttu autokaupunki. Ensimmäinen Wartburg-Motorwagen valmistui siellä 1898 ja BMW-tehdas Eisenachin autotehtaasta tuli 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen Eisenach jäi DDR:n puolelle ja autotehdas jatkoi tuotannossa olleiden autojen valmistusta uusilla nimillä 1953: EMW ja IFA.
Lutherin Eisenachissa oleskelu ennakoi jo tulevaa IFA-kautta, sillä myöhemmin lännempänä Wormsin valtiopäivillä Luther sanoi: ”Tässä seison enkä muuta voi!”
Vuonna 1955 palasi nimenä mukaan Wartburg, jota tehtiin vuoteen 1991 asti. Nykyisin Eisenachissa ovat BMW:n ja Opelin autotehtaat sekä Boschin tehdas.
Topi Linjamasta ei näin tarkkoja tietoja ole, esimerkiksi sitä, onko hän kansakoulun laulunopettajani Jaakko Linjaman sukulaispoika. Jaakko Linjama oli se säveltäjä, jonka tekoa on Helsingin olympiakisojen Olympiahymni. Ei tullut puheeksi silloin laulutunneilla, mutta joskus 15 vuotta myöhemmin asia kai minullekin selvisi.
kari.naskinen@gmail.com