Demokraatti-lehden pääsiäisviikon
numerossa on havainnollinen piirroskuva siitä, miten eläkkeiden ja
eläkemaksujen suhde muuttuu koko ajan. Suuria ikäluokkia kuvaavan
äijän kohdalla on lukema +5,9, mutta pipopäisen nappulan kohdalla
-9,0. Tämä selitettynä
tarkoittaa, että vielä 1940-luvulla syntyneet saavat eläkettä
enemmän kuin ovat eläkemaksuja maksaneet, mutta pipopäälle tulee
käymään huonommin. Täsmällisemmin lehden kuvio piirroksineen
menee näin:
# Vuonna 1945 syntyneet maksoivat koko työuransa ajan ansioistaan 13 % eläkemaksuja ja saavat eläkettä keskimäärin 18,8 % ansioistaan. He saavat siis noin 5,9 prosenttiyksikköä ansioistaan enemmän eläkettä kuin ovat maksaneet eläkemaksuja.
# Vuonna 1975 syntyneet ovat maksaneet noin 25,7 % työuransa ajan ansioistaan eläkemaksuja ja he saavat eläkettä keskimäärin 16,7 % ansioistaan, joten he saavat noin 8,2 prosenttiyksikköä ansioistaan vähemmän eläkettä kuin ovat maksaneet eläkemaksuja. (Tuossa kyllä näyttää matematiikka olevan vähän pielessä, mutta siihen lienee jokin tilastollinen tai muu syy.)
# Vuonna 2000 syntyneet maksavat 27,1 % ansioistaan eläkemaksuja ja saavat eläkettä noin 17,8 % ansioistaan eli he maksavat eläkemaksuja 9 prosenttiyksikköä ansioistaan enemmän kuin tulevat saavat eläkettä.
Eläkkeistä suurin osa rahoitetaan työeläkemaksuilla, mutta osa tulee eläkevarojen rahastoinnin korkotuotoista. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa sijoitusten reaalituotto-oletus vuosina 2019-28 on 2,5 % ja siitä eteenpäin 3,5 %. Rahastoon on viime vuosina mennyt noin 20 % palkansaajien työeläkemenoista.
Viime vuonna jäi työeläkkeelle 65 000 ihmistä, keskimääräinen eläköitymisikä oli vähän yli 61 vuotta ja keskimääräinen kokonaiseläke 1716 euroa/kk.
# Vuonna 1945 syntyneet maksoivat koko työuransa ajan ansioistaan 13 % eläkemaksuja ja saavat eläkettä keskimäärin 18,8 % ansioistaan. He saavat siis noin 5,9 prosenttiyksikköä ansioistaan enemmän eläkettä kuin ovat maksaneet eläkemaksuja.
# Vuonna 1975 syntyneet ovat maksaneet noin 25,7 % työuransa ajan ansioistaan eläkemaksuja ja he saavat eläkettä keskimäärin 16,7 % ansioistaan, joten he saavat noin 8,2 prosenttiyksikköä ansioistaan vähemmän eläkettä kuin ovat maksaneet eläkemaksuja. (Tuossa kyllä näyttää matematiikka olevan vähän pielessä, mutta siihen lienee jokin tilastollinen tai muu syy.)
# Vuonna 2000 syntyneet maksavat 27,1 % ansioistaan eläkemaksuja ja saavat eläkettä noin 17,8 % ansioistaan eli he maksavat eläkemaksuja 9 prosenttiyksikköä ansioistaan enemmän kuin tulevat saavat eläkettä.
Eläkkeistä suurin osa rahoitetaan työeläkemaksuilla, mutta osa tulee eläkevarojen rahastoinnin korkotuotoista. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa sijoitusten reaalituotto-oletus vuosina 2019-28 on 2,5 % ja siitä eteenpäin 3,5 %. Rahastoon on viime vuosina mennyt noin 20 % palkansaajien työeläkemenoista.
Viime vuonna jäi työeläkkeelle 65 000 ihmistä, keskimääräinen eläköitymisikä oli vähän yli 61 vuotta ja keskimääräinen kokonaiseläke 1716 euroa/kk.
Mutta miten tässä lopulta käy, kun eläkeläisten määrä toistaiseksi kasvaa enemmän kuin työssäkäyvien määrä? Seuraavien 50 vuoden aikana kasvaa 65 vuotta täyttävien osuus edelleen koko ajan. Vaihtoehtoja on kolme: eläkemaksuja pitää yhä korottaa tai eläkkeitä leikata tai eläkkeellepäästämisikää korotettava lisää.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen kirjoittaa laitoksen lehdessä, että työuria on pidennettävä julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi: ”Verrattuna muiden Pohjoismaiden ikäluokittaiseen työllisyystilanteeseen on työvoimapotentiaalia Suomessa erityisen paljon kaikkein vanhimmassa ikäluokassa. Työllisyystoimenpiteitä miettiessään hallituksen olisi syytä kurkistaa, mitä naapurimaissamme tehdään toisin, jotta pääsisimme samalle tasolle yli 60-vuotiaiden työllisyysasteessa.” (Talous ja yhteiskunta 1/2020)
Muissa Pohjoismaissa työllisyysaste on Suomea korkeampi ja vanhushuoltosuhde 5-10 prosenttiyksikköä alempi. Vanhushuoltosuhde Suomessa on nyt 37 %, mutta vuoteen 2070 mennessä se on ennusteiden mukaan jo 63 %, kun muissa Pohjoismaissa vastaavana ajankohtana suhde on 43-48 %. Huoltosuhde tarkoittaa 65 vuotta täyttäneiden määrää suhteessa 15-64-vuotiaisiin.
Elina Pylkkänen päättelee tästä helposti, että suurin työllisyyden kasvattamispotentiaali on juuri työikäisen väestön vanhimmissa ryhmissä. Ruotsin ja Suomen ero 55-64-vuotiaiden työllisyysasteissa on yli 12 prosenttiyksikköä Ruotsin hyväksi. Ruotsissa tämän ikäryhmän työllisyysaste on peräti 78 %, Suomessa 66 %. Jos Suomessa päästäisiin tässä ikäryhmässä samaan työllisyysasteen kuin Ruotsissa, se tarkoittaisi lähes 90 000 henkilön työllistymistä. Se olisi reilusti yli hallituksen tavoitteekseen asettaman määrän, joka on 60 000 lisätyöllistä.
kari.naskinen@gmail.com