Kaksi kertaa olen yrittänyt lukea James
Joycen Odysseuksen,
ensimmäisellä
meni 80 sivua, toisella kerralla uudestaan
alusta aloittaen 150 sivua. Nyt kuitenkin homma hoitui, sillä Yle
Areenasta löytyi siitä tehty kuunnelma. Tällä viikolla sen kuuntelin ja nyt olen elänyt koko päivän Leopold Bloomin kanssa
Dublinissa. Onhan se kuuntelemalla helpompaa ja antoisaakin, kun
mukana on myös hienosti tehty äänimaailma Bloomin käynneistä
pubeissa, ilotaloissa ja välillä työpaikallakin The Freeman´s
Journalin latomossa. Enää ei siis tarvitse kolmatta kertaa kokeilla
kirjankahlaamista, kun siinä on Pentti
Saarikosken suomennoksena
yli 700
sivua ja uudessa Leevi
Lehdon suomennoksessa
alaviitteineen 850 sivuaa.
Vaikea tapaus siis. Omalla erikoislaatuisuudellaan se on joka tapauksessa noussut maailmankirjallisuuden yhdeksi merkkiteokseksi. Eikä ihme, että Joycen käsikirjoitus hylättiin 87 kertaa, ennen kuin pariisilainen kirjakauppias Sylvia Beach päätti kustantaa sen 1922. Siellä se kirjakauppa Shakespeare & Company edelleen on Seinen vasemmalla rannalla melkein Notre-Damen katedraalia vastapäätä. Yhdysvalloissa ja monissa muissakin maissa kirja oli kielletty vuosikausia moraalittomana.
Joycen kirjasta on kirjoitettu niin paljon, että sen sisällöstä en tähän rupea omiani rustaamaan, mutta kuunnelmasta jotakin. Se esitettiin 1982 Joycen syntymän 100-vuotisjuhlaan liittyen 6,5 tunnin kokonaisuutena. Siihen aikaan meillä oli kaksi radiokanavaa, Yleisohjelma ja Rinnakkaisohjelma, joista jälkimmäisellä alkoi kuunnelma klo 18.40. Uutislähetyksetkin poistettiin siltä illalta. Nyt siitä on tehty Yle Areenaan lyhennetty viiden tunnin versio, jonka voi kätevästi kuunnella viidessä jaksossa.
Leopold Bloomia esittää Ossi Ahlapuro, toista päähenkilöä Stephen Dedalusta Heikki Määttänen ja Molly Bloomia Rea Mauranen. Näyttelijöitä on kaikkiaan 69, joiden kanssa kuunnelmaa tehtiin puoli vuotta, minkä jälkeen dramaturgi ja ohjaaja Timo Humaloja työskenteli muiden tekijöiden kanssa vielä kolme kuukautta. Näyttelijälista on täynnä vanhoja tuttuja, Olavi Ahonen, Heikki Heino, Paavo Hukkinen, Vappu Jurkka, Aarre Karen, Martti Kuisma, Marita Nordberg, Tuula Nyman, Jaakko Pakkasvirta, Rose-Marie Precht, Matti Ruohola, Esa Saario, Tarja-Tuulikki Tarsala, Matti Tuominen, Uolevi Vahteristo, Ritva Vepsä, Aapo Vilhunen, Kirsti Wallasvaara jne.
Vaikka osa Bloomin hortoilusta menee yli hilseen, on kuuntelukokemus hieno. Kirjapainossa kuuluvat taustalta latomakoneiden äänet ja Bloomin käydessä lihakaupassa kuulee, miten takahuoneessa lihamestari kirveellään pilkkoo kyljyksiä. Toisinaan kuitenkin esimerkiksi miesten keskustelut pubeissa jäävät sekaviksi, kun puhutaan päälle ja kuuluu ääniä muistakin pöydistä – mutta näinhän se tietenkin todellisuudessakin meneekin, vaikka tämä ei kirjaa lukiessa välity samalla tavalla.
16.6.1904
Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen 16.6.1904. Aamusta yöhön seurataan sanomalehden ilmoitusmyyjän Leopold Bloomin harhailua Dublinissa. Tuon päivän lehden etusivu on tässä:
Vaikea tapaus siis. Omalla erikoislaatuisuudellaan se on joka tapauksessa noussut maailmankirjallisuuden yhdeksi merkkiteokseksi. Eikä ihme, että Joycen käsikirjoitus hylättiin 87 kertaa, ennen kuin pariisilainen kirjakauppias Sylvia Beach päätti kustantaa sen 1922. Siellä se kirjakauppa Shakespeare & Company edelleen on Seinen vasemmalla rannalla melkein Notre-Damen katedraalia vastapäätä. Yhdysvalloissa ja monissa muissakin maissa kirja oli kielletty vuosikausia moraalittomana.
Joycen kirjasta on kirjoitettu niin paljon, että sen sisällöstä en tähän rupea omiani rustaamaan, mutta kuunnelmasta jotakin. Se esitettiin 1982 Joycen syntymän 100-vuotisjuhlaan liittyen 6,5 tunnin kokonaisuutena. Siihen aikaan meillä oli kaksi radiokanavaa, Yleisohjelma ja Rinnakkaisohjelma, joista jälkimmäisellä alkoi kuunnelma klo 18.40. Uutislähetyksetkin poistettiin siltä illalta. Nyt siitä on tehty Yle Areenaan lyhennetty viiden tunnin versio, jonka voi kätevästi kuunnella viidessä jaksossa.
Leopold Bloomia esittää Ossi Ahlapuro, toista päähenkilöä Stephen Dedalusta Heikki Määttänen ja Molly Bloomia Rea Mauranen. Näyttelijöitä on kaikkiaan 69, joiden kanssa kuunnelmaa tehtiin puoli vuotta, minkä jälkeen dramaturgi ja ohjaaja Timo Humaloja työskenteli muiden tekijöiden kanssa vielä kolme kuukautta. Näyttelijälista on täynnä vanhoja tuttuja, Olavi Ahonen, Heikki Heino, Paavo Hukkinen, Vappu Jurkka, Aarre Karen, Martti Kuisma, Marita Nordberg, Tuula Nyman, Jaakko Pakkasvirta, Rose-Marie Precht, Matti Ruohola, Esa Saario, Tarja-Tuulikki Tarsala, Matti Tuominen, Uolevi Vahteristo, Ritva Vepsä, Aapo Vilhunen, Kirsti Wallasvaara jne.
Vaikka osa Bloomin hortoilusta menee yli hilseen, on kuuntelukokemus hieno. Kirjapainossa kuuluvat taustalta latomakoneiden äänet ja Bloomin käydessä lihakaupassa kuulee, miten takahuoneessa lihamestari kirveellään pilkkoo kyljyksiä. Toisinaan kuitenkin esimerkiksi miesten keskustelut pubeissa jäävät sekaviksi, kun puhutaan päälle ja kuuluu ääniä muistakin pöydistä – mutta näinhän se tietenkin todellisuudessakin meneekin, vaikka tämä ei kirjaa lukiessa välity samalla tavalla.
16.6.1904
Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen 16.6.1904. Aamusta yöhön seurataan sanomalehden ilmoitusmyyjän Leopold Bloomin harhailua Dublinissa. Tuon päivän lehden etusivu on tässä:
Sattumalta tuona päivänä tapahtui Suomessakin, kun apukamreeri Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja Joyce noteeraa tämänkin. Saarikosken suomennoksessa tapaus tulee ohimennen esille sivulla 131, jossa ollaan lehden toimituksessa:
”Professori, joka palasi lehtipinojen ohi, pyyhkäisi kädellään Stephenin ja O´Madden Burken löysiä solmioita.
- Pariisi, entinen ja nykyinen, hän sanoi. – Te näytätte ihan kommunardeilta.
- Kuin kaverukset, jotka räjäyttivät Bastiljin, J.J. O´Molloy sanoi lempeästi pilkaten. – Vai te kaksiko se olitte jotka ampuivat Suomen kenraalikuvernöörin? Te olette sen näköisiä kuin olisitte urotyöntekijät. Kenraali Bobrikoff.”
HOMEROS JA HAMLET
Kirja on täynnä kaikkea mahdollista. Niin paljon, etteivät siihen kaikkeen yhden päivän tunnit riittäisi oikeassa elämässä, mutta tässä onkin kysymys paljosta muusta. Kirjan nimi tulee Homeroksen Odysseiasta, vaikka tämä onkin liioiteltua, sillä ei Leopold Bloomin yhden päivän seikkailuja kotikaupungissaan sentään Odysseuksen harharetkiin voi verrata.
Bloomin retkiä värittää kuitenkin se, että kirjassa sukelletaan välillä pois oikeasta ajasta. Bloom vaeltaa Dublinissa niin, että aikakaudetkin vaihtuvat. Yhdessä kohtaa hän on ritari Sir Leopold ja taas kohta jossain punaisten lyhtyjen alla omana itsenään.
kari.naskinen@gmail.com