Televisiosta tuli dokumenttielokuva
Leni
Riefenstahlista ja
Arnold
Fanckista,
jotka tekivät elokuvia natsi-Saksassa. Leni Riefenstahl on suuresti
tunnettu varsinkin kahdesta elokuvastaan, jotka hän teki Saksan
kansallissosialistisen puolueen puoluekokouksesta Nürnbergissä 1934
ja Berliinin olympiakisoista 1936. Leni
oli ujuttautunut Adolf
Hitlerin suosioon
ja menestyi, mutta Fanck jäi pahasti sivuun, kun ei suostunut
liittymään NSDAP:hen - ”en ole urheiluseurankaan jäsen, niin en
liity puolueeseenkaan”, vastasi Fanck Joseph
Goebbelsille.
Tv-dokumentin on tehnyt saksalainen Annette Baumeister, joka on haastatellut mm. Fanckin pojanpoikaa Matthias Fanckia. Tuli ilmi esimerkiksi sellainen yksityiskohta, että vaikka Arnold Fanckin nimeä ei esiinny Riefenstahlin ensimmäisen oman elokuvan Sinisen valon (1932) tekijöiden joukossa, niin Riefenstahl oli pyytänyt lopulta Fanckia leikkaamaan sen, kun omat taidot eivät olleet riittäneet.
Riefenstahl oli sitä ennen ollut päänäyttelijänä Fanckin vuoristoelokuvissa, joita nähtiin Suomessakin: Alppien salaisuus (1926), Valkoinen helvetti (1929) ja S.O.S. Eisberg (1933). Fanck harrasti alppihiihtoa ja oli perustanut kolmen muun miehen kanssa elokuvayhtiön Berg- und Sportfilm GmbH Freiburgin, joka teki useita seikkailuelokuvia Alpeilla.
Konflikti natsien kanssa kuitenkin syntyi viimeistään 1934, jolloin hän teki elokuvan Ikuinen unelma, mutta erehtyi ottamaan sen tuottajaksi juutalaisen Gregor Rabinovitchin. Tämä pani rahahanat kiinni Saksassa, mutta Fanck selvisi eteenpäin saamalla sopimuksen Japanin kulttuuriministeriön kanssa. Niin syntyi Samurain tytär (1937), mutta vihdoin 1940 Fanck alistui liittymään natsipuolueeseen. Kaksi dokumenttielokuvaa hän vielä teki, mutta niihin elokuvaura käytännöllisesti katsoen loppui, vaikka hän vielä myöhemmin pääsi tekemään käsikirjoitukset pariin elokuvaan. Fanck hankki elantonsa viimeksi metsurina ja hän kuoli 85-vuotiaana 1974.
Fanckin tapaus ei ole aivan tyypillinen. Iso osa saksalaisista elokuvantekijöistä lähti maanpakoon 1930-luvulla, mutta Fanck luovutti ja liittyi puolueeseen. Parhaina vuosinaan hänellä oli rakkaussuhde Leni Riefensthalin kanssa, mutta sekään ei riittänyt hänelle puolueeseen liittymiseksi, ennen kuin se oli jo myöhäistä. Leni Riefenstahl kuoli Fanckin alppielokuvissa karaistuneena vasta 101-vuotiaana 2003.
Leni Riefensthalista on ilmestynyt suomeksi elämäkertakirja (Otava, 2008).
kari.naskinen@gmail.com
Tv-dokumentin on tehnyt saksalainen Annette Baumeister, joka on haastatellut mm. Fanckin pojanpoikaa Matthias Fanckia. Tuli ilmi esimerkiksi sellainen yksityiskohta, että vaikka Arnold Fanckin nimeä ei esiinny Riefenstahlin ensimmäisen oman elokuvan Sinisen valon (1932) tekijöiden joukossa, niin Riefenstahl oli pyytänyt lopulta Fanckia leikkaamaan sen, kun omat taidot eivät olleet riittäneet.
Riefenstahl oli sitä ennen ollut päänäyttelijänä Fanckin vuoristoelokuvissa, joita nähtiin Suomessakin: Alppien salaisuus (1926), Valkoinen helvetti (1929) ja S.O.S. Eisberg (1933). Fanck harrasti alppihiihtoa ja oli perustanut kolmen muun miehen kanssa elokuvayhtiön Berg- und Sportfilm GmbH Freiburgin, joka teki useita seikkailuelokuvia Alpeilla.
Konflikti natsien kanssa kuitenkin syntyi viimeistään 1934, jolloin hän teki elokuvan Ikuinen unelma, mutta erehtyi ottamaan sen tuottajaksi juutalaisen Gregor Rabinovitchin. Tämä pani rahahanat kiinni Saksassa, mutta Fanck selvisi eteenpäin saamalla sopimuksen Japanin kulttuuriministeriön kanssa. Niin syntyi Samurain tytär (1937), mutta vihdoin 1940 Fanck alistui liittymään natsipuolueeseen. Kaksi dokumenttielokuvaa hän vielä teki, mutta niihin elokuvaura käytännöllisesti katsoen loppui, vaikka hän vielä myöhemmin pääsi tekemään käsikirjoitukset pariin elokuvaan. Fanck hankki elantonsa viimeksi metsurina ja hän kuoli 85-vuotiaana 1974.
Fanckin tapaus ei ole aivan tyypillinen. Iso osa saksalaisista elokuvantekijöistä lähti maanpakoon 1930-luvulla, mutta Fanck luovutti ja liittyi puolueeseen. Parhaina vuosinaan hänellä oli rakkaussuhde Leni Riefensthalin kanssa, mutta sekään ei riittänyt hänelle puolueeseen liittymiseksi, ennen kuin se oli jo myöhäistä. Leni Riefenstahl kuoli Fanckin alppielokuvissa karaistuneena vasta 101-vuotiaana 2003.
Leni Riefensthalista on ilmestynyt suomeksi elämäkertakirja (Otava, 2008).
kari.naskinen@gmail.com