Suomen asiainhoitajan Tapani
Brotheruksen toiminnasta Chilen sotilasvallankaappauksen aikana kertovassa
sarjaelokuvassa Invisible Heroes mainittiin
CIA ensimmäisen kerran vasta viidennessä jaksossa, kun junttahallituksen ministeri
sai kirjeen CIA:lta. Sen toiminta vallankumouksessa oli kuitenkin täysin
ratkaiseva, joskaan se ei varsinaisesti vaikuttanut Brotheruksen ja varakonsuli
Ilkka Jaamalan toimintaan
chileläisten pelastamisoperaatiossa.
CIA oli aloittanut Salvador Allenden jahtaamisen jo 1962, kun edessä olivat presidentinvaaleissa kaksi vuotta myöhemmin. Tuolloin Yhdysvaltain presidenttinä oli John F. Kennedy; rahaa operaatioon pantiin kolme miljoonaa dollaria ja saatiinkin mieleiseksi presidentiksi kristillisdemokraatti Eduardo Frei. Myöhemmin ulkoministeri Dean Rusk sanoi presidentti Lyndon B. Johnsonille, että tämä voitto saavutettiin ”osittain CIA:n hyvän työn ansiosta”.
Seuraavissa vaaleissa 1970 kuitenkin voitti Allende, joten USA:n piti lisätä panoksia. CIA:n johtaja Richard Helms sai presidentti Richard Nixonilta käskyt, jotka hän oli kirjoittanut muistivihkoonsa 15.9.1970:
- Ehkä yksi mahdollisuus kymmenestä, mutta pelastakaa Chile.
- Käytössä 10 milj. dollaria.
- Parhaat miehet.
- Pankaa talous huutamaan.
Pari viikkoa myöhemmin ulkoministeri Henry Kissingeriltä tuli tarkemmat ohjeet, jotka Helms sai sähkeitse: ”Ottakaa yhteys Chilen armeijaan ja kertokaa heille, että USA:n hallitus haluaa sotilaallisen ratkaisun - - - luokaa ainakin jonkinlainen vallankaappauksen ilmapiiri.”
Kun vieläkään ei mitään tapahtunut, tuli täsmentävä ohje: ”Luja ja pysyvä tavoitteemme on, että Allende syrjäytetään vallankaappauksella.”
Lokakuun 22. päivänä 1970 Chilen kongressi vahvisti vaalien tuloksen äänin 153 - 35 ja Allendesta tuli presidentti. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historiakirjan 2007 tehnyt Tim Weiner toteaa, että ”Valkoinen talo oli raivoissaan, kun CIA ei ollut kyennyt pysäyttämään Allendea”. Näin ei saanut jatkua, vaan maahan piti ruveta kylvämään poliittista ja taloudellista kaaosta.
Vasta 11.9.1973 USA pääsi tavoitteeseensa. Nopea sotilaallinen vallankaappaus ja peli oli selvä, vuodesta 1932 demokraattisena valtiona toiminut Chile oli kukistettu.
Kylmän sodan päätyttyä CIA tunnusti kongressille, että ”CIA:n yhteyshenkilöt olivat aktiivisesti mukana vakavissa ihmisoikeusrikkomuksissa ja peittelivät niitä”. Vielä 1976 CIA salamurhautti Orlando Letelierin, joka oli toiminut Chilen suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, ja hänen amerikkalaisen avustajansa Ronni Moffittin.
Invisible Heroes -sarjassa näytettiin kuinka Brotherus ja Jaamala olivat Nobel-runoilija Pablo Nerudan hautajaisissa. Pari viikkoa Allenden kuoleman jälkeen Neruda kuoli eturauhassyöpään, kuten kuolintodistus väittää. Kuolinsyytä tutkinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä sanoi kuitenkin olevansa täysin varma, ettei todistuksen tieto pidä paikkaansa. On yritetty selvittää, johtuiko kuolema ehkä bakteerista ja mistä bakteeri oli peräisin.
Nerudan autonkuljettaja piti varmana, että Neruda murhattiin. Kuljettajan mukaan Neruda oli kertonut kuolinpäivänään, että hänelle oli annettu jokin outo ruiske.
Allende puolestaan teki itsemurhan rynnäkkökiväärillä sotilasvallankaappausiltana, kun kenraali Augusto Pinochetin joukot jo hakkasivat presidentinlinnan ovea.
Mitähän seuraavaksi? Venezuela?
kari.naskinen@gmail.com
CIA oli aloittanut Salvador Allenden jahtaamisen jo 1962, kun edessä olivat presidentinvaaleissa kaksi vuotta myöhemmin. Tuolloin Yhdysvaltain presidenttinä oli John F. Kennedy; rahaa operaatioon pantiin kolme miljoonaa dollaria ja saatiinkin mieleiseksi presidentiksi kristillisdemokraatti Eduardo Frei. Myöhemmin ulkoministeri Dean Rusk sanoi presidentti Lyndon B. Johnsonille, että tämä voitto saavutettiin ”osittain CIA:n hyvän työn ansiosta”.
Seuraavissa vaaleissa 1970 kuitenkin voitti Allende, joten USA:n piti lisätä panoksia. CIA:n johtaja Richard Helms sai presidentti Richard Nixonilta käskyt, jotka hän oli kirjoittanut muistivihkoonsa 15.9.1970:
- Ehkä yksi mahdollisuus kymmenestä, mutta pelastakaa Chile.
- Käytössä 10 milj. dollaria.
- Parhaat miehet.
- Pankaa talous huutamaan.
Pari viikkoa myöhemmin ulkoministeri Henry Kissingeriltä tuli tarkemmat ohjeet, jotka Helms sai sähkeitse: ”Ottakaa yhteys Chilen armeijaan ja kertokaa heille, että USA:n hallitus haluaa sotilaallisen ratkaisun - - - luokaa ainakin jonkinlainen vallankaappauksen ilmapiiri.”
Kun vieläkään ei mitään tapahtunut, tuli täsmentävä ohje: ”Luja ja pysyvä tavoitteemme on, että Allende syrjäytetään vallankaappauksella.”
Lokakuun 22. päivänä 1970 Chilen kongressi vahvisti vaalien tuloksen äänin 153 - 35 ja Allendesta tuli presidentti. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun historiakirjan 2007 tehnyt Tim Weiner toteaa, että ”Valkoinen talo oli raivoissaan, kun CIA ei ollut kyennyt pysäyttämään Allendea”. Näin ei saanut jatkua, vaan maahan piti ruveta kylvämään poliittista ja taloudellista kaaosta.
Vasta 11.9.1973 USA pääsi tavoitteeseensa. Nopea sotilaallinen vallankaappaus ja peli oli selvä, vuodesta 1932 demokraattisena valtiona toiminut Chile oli kukistettu.
Kylmän sodan päätyttyä CIA tunnusti kongressille, että ”CIA:n yhteyshenkilöt olivat aktiivisesti mukana vakavissa ihmisoikeusrikkomuksissa ja peittelivät niitä”. Vielä 1976 CIA salamurhautti Orlando Letelierin, joka oli toiminut Chilen suurlähettiläänä Yhdysvalloissa, ja hänen amerikkalaisen avustajansa Ronni Moffittin.
Invisible Heroes -sarjassa näytettiin kuinka Brotherus ja Jaamala olivat Nobel-runoilija Pablo Nerudan hautajaisissa. Pari viikkoa Allenden kuoleman jälkeen Neruda kuoli eturauhassyöpään, kuten kuolintodistus väittää. Kuolinsyytä tutkinut kansainvälinen asiantuntijaryhmä sanoi kuitenkin olevansa täysin varma, ettei todistuksen tieto pidä paikkaansa. On yritetty selvittää, johtuiko kuolema ehkä bakteerista ja mistä bakteeri oli peräisin.
Nerudan autonkuljettaja piti varmana, että Neruda murhattiin. Kuljettajan mukaan Neruda oli kertonut kuolinpäivänään, että hänelle oli annettu jokin outo ruiske.
Allende puolestaan teki itsemurhan rynnäkkökiväärillä sotilasvallankaappausiltana, kun kenraali Augusto Pinochetin joukot jo hakkasivat presidentinlinnan ovea.
Mitähän seuraavaksi? Venezuela?
kari.naskinen@gmail.com