Tampereen Hämeenpuistossa on Vapaudenpatsas, joka pystytettiin 1921 valkoisten kansalaissodassa
saavuttaman voiton kunniaksi. Siinä alaston soturi pitää miekkaa ylhäällä ja
katsoo kohti Tampereen työväentaloa. Patsaan mallina oli 22-vuotias Elias Simojoki, joka sittemmin valmistui
papiksi ja toimi näkyvänä henkilönä AKS:n perustajana ja IKL:n kansanedustajana.
Viime syksynä esitettiin Tampere-talossa musiikkinäytelmä Sovinto, joka nyt uudenvuodenpäivänä tuli uskonnolliselta Alfa-kanavalta.
Esitys alkoi kansalaissodan ajoista ja päättyi toisen maailmansodan
taisteluihin. Aihe oli sovinnon löytämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja
päähenkilö oli nimenomaan Simojoki.
Toinen keskeinen henkilö oli SDP:n entinen kansanedustaja ja lehtimies Seth Heikkilä, joka 1918 tuomittiin
vankilaan poliittisista syistä. Sovinnollisuutta oli esityksessä nyt se, että sen
olivat tehneet kaksi hengellisen musiikin säveltäjää, Elias Simojoen pikkuserkun
poika Pekka Simojoki ja Seth
Heikkilän pojanpojanpoika Lasse Heikkilä.
Uskonnollisuus korostui myös esityksen jälkeen, kun säveltäjät tulivat lavan
reunalle esittämään omia laulujaan.
Näytelmä oli tehty harrastelijavoimin, mikä sai sen näyttämään kankealta ja
teennäiseltä, mutta itse asiat tulivat hyvin esiin, vaikkakin pintapuolisesti.
Simojoen - Heikkilän sävellysten lisäksi mukana oli paljon vuosisadan alun poliittisia
lauluja.
Sinimustan Elias Simojoen kuolemakin esitettiin: talvisodassa hän toimi rykmentin
sotilaspastorina, joka ei kuitenkaan malttanut pysyä lestissään, vaan halusi näyttää
urheuttaan ja kuoli vihollisen konekiväärituleen. Sotahulluutta oli kai jäänyt reserviin
kansalaissodasta, Aunuksen vapaustaistelusta ja heimosotaretkestä Vienan
Karjalaan. Lisäksi Simojoki oli osallistunut vasemmistolaisten muilutuksiin ja
Viron äärioikeiston vallankaappausyritykseen 1935.
Patsaan muodossa Elias Simojoki seisoo myös Lahden kaupungintalon edustalla, jossa
niin ikään on valkoisten Vapaudenpatsas. Senkin mallina kuvanveistäjä Viktor Janssonin ateljeessa oli ollut
Elias Simojoki, ja tämäkin patsas paljastettiin 1921. Lahden patsaalla ei
kuitenkaan ole miekkaa, mutta jalustassa ovat kaatuneiden suojeluskuntalaisten
nimet.
Näytelmässä muistetaan myös toista kirkonmiestä, Lapuanliikkeen perustajiin kuulunutta
natsia Kaarlo Karesta, joka 1920- ja
1930-luvuilla toimi Kokoomuksen ja IKL:n kansanedustajana. Näistä ikävistä puolista
ei kuitenkaan mainita, vaan miehet olivat vain rehdisti isänmaan asialla. Kaarlo
Kareksen poika Olavi Kares oli
Kuopion hiippakunnan piispana 1962-74.
Jos näytelmässä olisi menty Suur-Suomen sotaretkelle Petroskoihin, sieltä olisi
vielä löytynyt Elias Simojoen poika Miika
Simojoki, joka toimi Petroskoissa aluepäällikkönä. Petroskoin nimi oli
epävirallisesti muutettu Äänislinnaksi ja yhden kadun nimeksi oli pantu Simojoenkatu.
Kun sitten kuitenkin piti lähteä lipettiin, kävi Miika Simojoki ottamassa kaksi
kadunnimikilpeä matkamuistoiksi.
kari.naskinen@gmail.com