Lahti-seuran jäsenlehden Hollolan Lahden uusimmassa
numerossa on Veli-Pekka Leppäsen mukava
juttu Lahden 60-luvusta. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien toimittaja, joka 1975
pääsi Lahden Lyseosta ylioppilaaksi. Nyt lehdessä julkaistun kirjoituksen
Leppänen piti esitelmänä Lyseon senioreiden kokouksessa pari vuotta sitten.
Lyseolaisuuden Leppänen sanoi olleen tasa-arvoistava tekijä, vaikka koulussa ilmenikin
luokka-, lahjakkuus- ja muitakin eroja – ”ainakin talon sisällä olimme samoja
nutipäitä ja kaalikorvia”. Sittemmin tasa-arvoisuus on mennyt äärimmäisyyteen,
kun poikalyseoihin ovat tytötkin tulleet, eivätkä kaikki ole enää nutipäitä.
Koska oma kouluni on kuitenkin Jyväskylän Lyseo ja sen 160-vuotisjuhlallisuuksia
on tänä syksynä vietetty, niin muutama juttu siitä. Kun tämä vanhin suomenkielinen
oppikoulu täytti 100 vuotta, olin juuri aloittamassa toista luokkaa. Vaikka
meitä alaluokkalaisia ei pääjuhlaan mahtunut, niin myöhemmin olen saanut
selville, että juhlapuheen piti koulusta 1916 ylioppilaaksi kirjoittanut Alvar Aalto ja kunniavieraana eturivissä
istui Urho Kekkonen.
Juhlan jälkeen Kekkonen tuli voimistelusaliin, johon ainakin me pienimmät
oppilaat olimme kokoontuneet. Lauloimme presidentille Keski-Suomen
kotiseutulaulun, vaikka tuollaisesta laulamisesta ei ollut etukäteen mitään
puhuttu. Kekkonen sanoi, että kaunis kotiseutulaulu, mutta olisi se voinut
vähän paremminkin mennä.
Parhaiten noista juhlista jäi kuitenkin mieleen se, että seuraavan päivän Helsingin
Sanomissa olin uutiskuvassa: seisoin koulun edessä jalkakäytävällä seuraamassa
juhlakulkuetta.
Tänä syksynä en juhlissa ollut, mutta kun viimeksi olin, piti juhlapuheen Pasi Rutanen. Nyt kun selasin Lyseon
100-vuotismatrikkelia, niin löytyihän sieltä iso määrä tuttuja, kovia nimiä, Otto Wille Kuusinen, Edvard Gylling, Aleksi
Aaltonen, Yrjö Sirola, Tahko Pihkala, P.J. Hannikainen, Taavetti Laatikainen,
Lauri Sutela, Heikki Värtsi, Kalevi Sorsa, Reijo Paananen, Raimo Summanen,
Pertti ja Erkki Arvaja jne.
Samana syksynä kanssani aloittivat Lyseon mm. Tapani Erling, Hannu
Kahakorpi, Kari Kihlström, Timo Kuparinen ja Jouko Lumme; samoin Risto
Ryti oli meidän luokalla, mutta ei hänkään päässyt 100-vuotispääjuhlaan,
vaikka hänen isoisänsä olikin presidentti Risto
Ryti.
Minulle luokkatovereita siunaantui poikkeuksellisen paljon, koska jäin kaksi
kertaa luokalleni. Kerran tällaista takaiskua yritimme luokkakaverini Jorma Männistön kanssa torjua
koevarkaudella. Illalla pääsimme kouluun jotenkin sisään ja menimme huoneeseen,
jossa tiesimme seuraavan päivän koetehtäviä aina monistettavan. Niin hyvä tuuri
kävikin, että saksankokeen vahaoriginaali oli monistuskoneessa. Pihistimme sen
ja lähdimme kääntämään tekstiä saksaksi. Riittävän hyvin ei homma onnistunut,
sillä saimme kokeista vain 4+ (tavallisesti 1-3). Opettaja Kyllikki Niskala ei kuitenkaan hoksanut mitään siitä, että meillä
oli Jorman kanssa täsmälleen samat virheet.
Yhden hauskan jutun kertoi riemuylioppilas Risto Volanen
Lyseon lakkiaisissa 2013. Uskonnonopettaja Viljo Pitkänen menestyi eduskuntavaaleissa oikein huonosti saaden
vain 565 ääntä. Seuraavana aamuna Vili kysyi, mikä virsi lauletaan, johon
Volasen luokkakaveri Jyrki Hyytiäinen vastasi,
että 565. Kun seuraavalla tunnilla toisessa luokassa joku ehdotti taas 565:n
laulamista, Pitkänen osoitti ovea: ”Ulos”.
Enää ei noissa luokissa käydä koulua, koska kaupunginvaltuusto päätti, ettei
tarvittavia saneerauksia tehdä. Valtuusto ei osoittanut sellaista ”humanisoivaa
kulttuuritahtoa”, jota Alvar Aalto juhlapuheessaan 1958 oli sanonut Lyseon
edustavan. Lyseo jätettiin tyhjäksi ja siirrettiin toiminta Keski-Suomen
keskusammattikoulun vanhaan rakennukseen Nisulankadun ja Sepänkadun kulmaukseen,
josta Jyväskylän Suurajojen Harjun pikataipaleen reitti kurvaa. Suurajojen
entinen johtaja, kelloseppä ja maaherra Matti
Jaatinen kirjoitti ylioppilaaksi 1948.
Lyseon vanhassa rakennuksessa Yliopistonkadun varrella on nykyisin Lyseon
museo, josta tämän jutun kuvakin on.
Jyväskylässä on muuten aina hyvä sää. Tämä johtuu siitä, että Lyseon poikia
ovat myös Matti Huutonen ja Lea Saukkonen.
kari.naskinen@gmail.com