Sosiaalinen puoli oli merkittävällä tavalla esillä. Köyhiä autettiin ja sairaita hoidettiin. Kesällä revittiin männyistä pettuakin, josta tehdyllä jauholla voitiin leipomisessa korvata osa ruisjauhoista. Kaupungin köyhäinhoitohallitus kokoontui kerran kuussa ja varsinkin loppuvuodesta oli paljon asioita.
Terveydenhoito oli kovassa paineessa. Isorokkoonkin sairastui muutama lahtelainen ja tulirokkoon kuoli joitakin, samoin influenzaan. Veneeristen tautienkin määrä oli tavallista suurempi, kuten saattoi odottaakin sotien ja kansainvaellusten aikana, sanotaan vuosikirjassa. Kuppatautisia tilastoitiin 14 ja tippuritapauksia 58.
Kunnallissairaalan lasarettiosastolla oli vuoden aikana hoidettavina 438 potilasta. Erilaisia ”operatsioita toimitettiin osastoilla 346, joiden lisäksi polikliinillisiä leikkauksia, erittäinkin Lahden pommituksen aikana, jolloin kaduilla tahi kodissaan haavoittuneita joukoittain saapui sairaalaan hoitoa varten”.
Lapsenpäästölaitoksella hoidettiin 196 synnytystä, joista 32 naimattomille naisille. Keskenmenoja (abortus) oli 29.
Kaupungin talousarvion menopuolella näkyy selvästi sosiaali- ja terveydenhoidon iso osuus, kuten kunnallishallinnon kertomuksesta keräämäni markkamääräiset summat paljastavat. Yhden ison budjettierän muodosti 1907 perustettu sähkölaitos. Katulamppuja oli vuoden lopussa 136 ja sähkölaitoksen johtoverkkoon oli yhdistettyinä 1001 mittaria. Voittoa syntyi 50 000 markkaa.
Vesijohtolaitos sen sijaan tuotti tappiota 13 000 markkaa johtuen mm. pumppuaseman vaurioitumisesta pommituksessa. Taistelujen viime vaiheissa laitoksen toiminta myös keskeytyi, kun sähkölaitokselta pumppuasemalle vedetty voimavirtajohto katkesi pommituksessa.
Seuraavassa talousarvion menoja 1918 (yhtä hyvää selvitystä ei vuoden 2019 talousarviosta löydy):
Viljan ostoon 750 000
Elintarvikelautakunnan käytettäväksi 245 000
Halkojen ostoon kaupunkilaisille 128 000
Kunnalliskoti ja köyhäinhoitohallitus 76 000
Kunnallissairaala 315 000
Lisäkulkutautisairaala 5000
Yleinen terveydenhoito 11 000
Sähkölaitos 419 000
Kansakoulu 179 000
Käsityöläiskoulu 8000
LYK ja muut sivistyslaitokset 50 000
Lainojen korkoihin 150 000
Lainojen kuoletuksiin 24 000
Kadut 130 000, josta Lahdenkadun avaukseen 52 000
Urheilukentät 115 000
Majoituslautakunta 111 000
Palolaitos 90 000, josta 2 hevosen ruokaan ym. 6818 mk
Vesijohtolaitos 84 000
Likajohtolaitos 5000
Kaupungintalo 80 000, josta polttopuihin 36 000
Metsät 70 000
Tilukset 55 000
Karjapörssi 61 000
Teurastuslaitos 17 000
Poliisilaitos 59 000
Maistraatti ja raastuvanoikeus 58 000
Puistot 37 000
Rahatoimikamari 30 000
Kaupunginvaltuusto 22 000
Rakennuskonttori 16 000, josta kaupungininsinöörin virka-ajeluihin 187 mk
Lukusali ja kirjasto 10 000
Tullikamari ja pakkahuone 7000
Likajohtolaitos 5000
Taksoitus ja tilintarkastus 5000
Ravintoainetarkastus 4000
Lisäksi meni pienempiä summia valtuuston ja rahatoimikamarin määräysten mukaisesti mm. seuraavasti:
Lahden hyväntekeväisyysyhdistykselle 4000
Kansanlastentarhalle avustukseksi 2000
Kansakoulun tyttöjen puutarha- ym. kursseihin 2000
A. Ihalaiselle kaupungintalon leivinuunin laittoon 1159
Ida Veltheimille saksalaisten sotilaiden kylvyistä 1000
Joululahjojen ostoon sotilaille 500
Marttayhdistykselle 400
Seppele vapaussankarien haudalle 100
Soitannolliselle seuralle soitosta asemalla 50
kari.naskinen@gmail.com