Suomi-Areenan taloudellinen päätukija on tänä vuonna Suomen armeija. Jo ennen Suomi-areenaa on Porissa tänä kesänä liikuttu samassa hengessä, sillä kesäkuussa partiolaisten tapahtumassa torilla oli ”rauhanpaneelin” kyljessä lapsille esitteillä konepistooli ja tarkkuuskivääri kahden aliupseerin opastuksella. Senaatintorilla Helsingissä ja Oulun torilla puolestaan armeija esitteli uusinta aseistustaan aina raskaisiin tykkeihin asti.
Parhaillaan Juha Sipilän hallitus valmistelee kymmenien miljardien hävittäjähankintaa. Tarjouksia on jo pyydetty ja kaupasta on määrä päättää 2021. Samaan aikaan kun sosiaalimenoista ja koulutuksesta leikataan, ollaan valmiita tuhlaamaan kymmeniä miljardeja järjettömään asevarusteluun.
Koneiden ostohinta on 10 miljardia euroa, mutta käyttö- ja ylläpitokustannuksineen kulut ovat niiden 30 vuoden elinkaaren ajalta yli 40 miljardia. Hallituksen mukaan kestävyysvaje on 9 miljardia ja sen tekemät leikkaukset 4 miljardia. Aiotaanko hävittäjät rahoittaa lisäleikkauksilla, ottamalla velkaa vai myymällä lisää valtion omaisuutta?
Suomen herrat puhuvat näissä yhteyksissä puolustamisesta. Hävittäjälentokoneet on kuitenkin suunniteltu hyökkäyssotaan. Moderni ilmapuolustus on tehokkaampi ja halvempi. Ilmavalvontaan riittää yksi lentue.
Jo Hornet-hankinta 1992 johti varuskuntien lakkautuksiin ja säästöihin puolustukselle olennaisissa aselajeissa. Nyt suunnitellaan vielä kalliimpaa hankintaa.
Jos koneet ostetaan USA:sta, sotilaallinen yhteistyö yhden sen kanssa tiivistyy ja Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kaventuu entisestään. Hävittäjiin tullee Nato-yhteensopiva aseistus, vaikka kansalaisten enemmistö ei halua Suomea Natoon.
Hävittäjät lisäävät epävakautta epävakaaseen maailmaan. Hävittäjiin käytetyt verovarat vahvistavat suurten asevalmistajien valtaa maailmanpolitiikassa. Suomeenkin hävittäjiä kauppaavat yritykset minimoivat veronmaksuaan veroparatiisien avulla. Asevarustelu pahentaa ilmastokriisiä ja siten heikentää turvallisuutta globaalisti. Raaka-aineita, energiaa ja osaamista tarvittaisiin maapallon ongelmien ratkaisemiseen yhteistyössä.
Hävittäjistä pitäisi tehdä iso vaalikysymys. Hävittäjähankinta nimittäin uhkaa viedä vakaalta hyvinvointivaltiolta lisää pois rahoitusta. Koulutuksesta ja hyvinvointipalveluistakin pitää leikata säästämisen varjolla? Suunniteltu 40 miljardin euron hävittäjähankinta siis uhkaa Suomen hyvinvointivaltiojärjestelmää.
YDINASEETKIN
ESILLÄ PORISSA
Sen verran on Porissa toisenkinlaista keskustelua, että 18.7. kello 13-14 kysytään Suomi-areenassa Eetunaukion lavalla, kuinka Suomi voi edistää ydinaseriisuntaa. Onko ydinasekiellosta hävittämään maailman tuhoisimmat joukkotuhoaseet? Mitä muita keinoja on?
Viime vuonna YK hyväksyi ydinaseet kieltävän sopimuksen. Sen puolesta äänesti 122 valtiota. Suomi ei osallistunut neuvotteluihin eikä ole allekirjoittanut sopimusta.
Panelisteina tapahtumassa ovat Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson, Rauhanliiton puheenjohtaja ja kansainvälinen rauhantutkija Tarja Cronberg sekä Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen.
Tapahtuman järjestää kansainvälisen ydinasekiellon puolesta työskentelevän ICAN-kampanjan (International Campaign to Abolish Nuclear Weapons) verkosto Suomessa. ICAN sai 2017 Nobelin rauhanpalkinnon työstään ydinaseet kieltävän sopimuksen puolesta. ICAN Finland -verkostoon kuuluu useita suomalaisia rauhanjärjestöjä ja yksityishenkilöitä.
kari.naskinen@gmail.com