On vaikea laji. Asiantuntijoita on paljon. Taidegalleriassa näkee taideteoksen 500 kuvataiteesta kiinnostunutta ihmistä, mutta ulkona olevan patsaan arvostelee jokainen ohikulkija.
Tuli asia mieleen, kun Lahdessa avattiin kuvanveistäjä Toivo Pelkosen (1933 - 2006) näyttely. Pelkosen julkisia töitä Lahdessa ovat Siiri Rantasen hiihtäjäpatsas (1998) ja urheilukeskuksen pääkatsomon päädyssä oleva reliefi (1984), jonka aiheina ovat mäkihyppy, hiihto, yleisurheilu ja jalkapalloilu. Ovat tämän lajin parhaimmistoa.
Hiihtäjät ja juoksijat ovat Suomen urheilijapatsaissa enemmistönä. Hiihtäjäpatsaita on ainakin Anjalankoskella (Heikki Hasu; hyppää myös, koska oli yhdistetyn kilpailija), Haminassa (Sulo Nurmela), Valkeakoskella (Veikko Hakulinen), Pellossa (Eero Mäntyranta), Pyhäsalmella (Helena Takalo) ja Lahdessa toinenkin, joka ei kuitenkaan kuvaa ketään nimettyä urheilijaa. Juoksijoita on ikuistettuina Kuopiossa (Hannes Kolehmainen), Peräseinäjoella (Ville Ritola), Vehmaalla (Albin Stenroos), Kouvolassa (Ilmari Salminen), Keravalla (Volmari Iso-Hollo), Helsingissä (Paavo Nurmi, Lasse Viren), Turussa (Paavo Nurmi), Myrskylässä (Lasse Viren) ja Tampereella (3000 metrin estejuoksu). Lisäksi Rekolassa on Taisto Mäen muistolaatta.
Pesäpallopatsaita on Haminassa, Kouvolassa, Helsingissä, Jyväskylässä, Vimpelissä ja Loimaalla. Lahti on voittanut toiseksi eniten mestaruuksia, mutta patsasta ei ole. Sellainen kuitenkin saataisiin, jos Koulupuistossa olevalle Lumisota-patsaalle annettaisiin uusi nimi.
Harvinaisempaan lajivalikoimaan kuuluvat nyrkkeilijä Gunnar Bärlundin patsas Helsingissä, saman lajin Pentti Hämäläisen patsas Kotkassa, jalkapalloilija Jari Litmasen patsas Lahdessa, moottoripyöräilijä Jarno Saarisen patsas Turussa ja jääkiekkoilija Erkki Laineen patsas Lahdessa. Painija Verner Weckman on saanut muistomerkin Loviisaan.
TOIVO PELKONEN
Urheilukaupunki Lahden urheiluaiheisista veistoksista parhaat ovat Toivo Pelkosen kaksi työtä ja helsinkiläisen Viktor Janssonin Hiihtäjä-veistos (1938). Pelkosen veistoksia on nyt esillä Keskustalon valokäytävällä (Aleksanterinkatu 12). Samassa näyttelyssä on veistoksia hänen oppilaanaan olleelta Reijo Hutulta ja edelleen Hutun oppilaana olleelta Matti Vesaselta. Näyttelyn nimi onkin Jatkumo, ja se on avoinna 17.12. asti. Tämän jutun kuvassa on Pelkosen Portailla-veistos (1995).
Toivo Pelkonen oli kotoisin menetetystä Karjalasta Räisälän pitäjän Siirlahden kylästä, johon taidemesenaatti Juho Lallukka avasi ensimmäisen kauppansa 1878. Evakkomatka vei Pelkoset Eurajoelle, jossa kansakoulunopettaja kiinnitti huomionsa Toivon piirtäjänlahjoihin ja antoi ymmärtää, että pojassa olisi ainesta kuvataiteilijaksi. Niinpä Toivo Pelkonen lähti Helsinkiin, jossa pääsi Taideteollisen oppilaitoksen iltakouluun 16-vuotiaana ja myöhemmin Taideakatemiaan. Kurssimuotoista opiskelua hän jatkoi Ruotsissa, Puolassa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa, jossa hän perheineen asui Chicagossa 1978-81.
USA:ssa Pelkonen sai ison tilaustyön katoliselta kirkolta Illinoisissa, ja tämän työn tuloksena syntyi kahdeksan pyhimyksen veistossarja. Pelkonen voitti myös kansainvälisen kutsukilpailun Vietnamin sodan muistomerkin tekemisestä.
Pelkosen töitä on nyt mm. Kansallismuseossa, Ateneumissa, Amos Anderssonin taidemuseossa, Urho Kekkosen museossa, Ruotsin kuninkaallisessa rahakammiossa, Lahden historiallisessa museossa sekä presidenttien Mauno Koiviston, Ronald Reaganin ja Jimmy Carterin kokoelmissa. Rahakammio viittaa siihen, että Pelkonen oli myös Suomen tunnetuimpia mitalitaiteilijoita. Esimerkiksi yleisurheilun MM-kisojen juhlarahan 1983 hän muotoili yhdessä Pertti Mäkisen kanssa.
Toivo Pelkosen viimeiseksi merkittäväksi työksi jäi kenraali A.F. Airon patsas, joka paljastettiin Heinolan Maaherranpuistossa 2003.
kari.naskinen@gmail.com