Nämä kisat olivat ne, joihin vakuutusyhtiö Kalevan miespuoliset työntekijät olivat lahjoittaneet hienon pokaalin kiertopalkinnoksi kisojen parhaalle seuralle. Tuolloin se oli HKV, kuten myös seuraavina seitsemänä vuonna.
Kisat pidettiin Kelkkalan raviradalla, joka oli Suomen toiseksi vanhin (1892), heti Oulunkylän jälkeen (1884). Koska raviradalla suoran pituus oli kilometrin verran, niin uutuuslaji 800 metrin juoksukin järjestettiin suoralla. Vuonna 1938 Kelkkalassa järjestettiin Kuninkuusravit.
Muut ensimmäistä kertaa Suomen mestaruuskilpailuissa olleet lajit olivat 200 m, 5000 m, 200 metrin aitajuoksu, 30 kilometrin kävely sekä 5-ottelu, jonka lajit olivat pituus, keihäs, kiekko, 190 metrin juoksu ja paini.
Viipurissa ehdittiin Kalevan kisat järjestää tämän jälkeen vielä kolme kertaa, 1925 ja 1929 Papulan urheilukentällä sekä 1937 Suomen komeimmalla urheilukentällä, Patterinmäen eteläreunaan rakennetulla keskusurheilukentällä, jossa etusuoralla oli yhdeksän juoksurataa.
Kalevan maljassa on kaiverrus yli sadan vuoden takaa: ”Ruumiillinen ja taloudellinen hyvinvointi päämääränämme”. Kalevan kisat -nimitys sai alkunsa, kun sen otti käyttöön Urheilulehti 1915. Suomen urheiluliitto virallisti SM-kisojen nimen tällaiseksi 1937 Viipurin kisojen yhteydessä. Tuolloin liiton puheenjohtajana toimi sopivasti Urho Kaleva Kekkonen, mutta ajatus Kalevan kisat -nimen virallistamisesta lienee silti ollut päävalmentaja Armas Valsteen.
kari.naskinen@gmail.com