Yksi pieni porukka kävi onnittelemassa vuorineuvos Pekka Luhtasta, joka äskettäin täytti 80 vuotta. Sen verran
vaatimaton herra tämä Luhdan entinen toimitusjohtaja on, että merkkipäivistään
hän ei kuitenkaan numeroa tee. Edes Luhdan omilla nettisivuilla ei yhtiön
historiaa käsittelevässä kohdassa mainita Pekka Luhtasta.
Internetistä en tätä juttuani varten löytänyt Pekka Luhtasen kuvaa.
Kirjahyllyssäni on kuitenkin yksi vanha kirja, jossa on Luhtasen haastattelu,
ja kirjan väliin olin pannut kaksi vielä vanhempaa lehtileikettä, joista
nappasin ylläolevan valokuvan vuodelta 1981.
Tuo kirja on Martti O. Hosian
kirjoittama Suomalaisia menestyksen
profiileja – hyvinhoidettuja
yrityksiä ja mitä niistä opimme (Gummerus, 1985). Luhtasen ohella kirjassa
esitellään mm. Pekka Herlin, Jaakko
Lassila, Yrjö Pessi, Gustav Rosenlew
ja Heikki O. Salonen.
Pekka Luhtasta koskeva luku on otsikoitu: ”Hidas hämäläinen”. Peruste tälle on,
että Luhta Oy on aina toiminut hätiköimättä. Pekka Luhtanen oli puhunut
Hosialle paljon hitaasta hämäläisyydestä. – ”Peruspolitiikkamme on vakaa
hämäläinen.”
Kirjan julkaisemisen jälkeen oli edessä vielä idänkaupan romahdus, mikä vaikutti
myös Luhta Oy:n toimintaan. Vaatetusteollisuudessa vaikeudet olivat kuitenkin
alkaneet jo ennen sitä. Tuotantoa oli ollut pakko siirtää halvempiin maihin.
Näin teki Luhtakin, perusti 1967 tehtaan Portugaliin. Helppoa ei ollut, kuten
Pekka Luhtanen kirjassa kertoi:
”Tahdoimme esimerkiksi tuoda tehtaaseen suoritepalkkauksen, mutta havaitsimme,
että työntekijät eivät hallinneet yli viiden kertotaulua. He eivät osanneet
laskea omaa palkkaansa. Keksimme, että osaurakan tultua täyteen oli paras antaa
rahan sijasta jokin pieni palkinto, vaikka sardiinipurkki.”
”Toinen havainto oli, että työinto hävisi nopeasti, vaikka työntekijöitä muuten
oli helppo saada. Tehtaaseen tuli maataloista tyttöjä, jotka muuten olisivat
joutuneet pelloille ja hirvittävän koville. Missä vika? Huomasimme, että he
joutuivat antamaan palkkapussin äidilleen, eikä heille itselleen jäänyt mitään.
Jaoimme palkan kahteen pussiin ja työhalut palasivat heti.”
Pekka Luhtanen sanoi Portugalissa opitun paljon: ”Opin jopa sen, että Suomessa
on pieni ja äärettömän tehokas byrokratia.”
Yhtiön 75-vuotisesitteessä 1983 Pekka Luhtanen sanoi, että ”hämäläisen
yrityksen kansainvälistyminen oli vaativa haaste koko henkilökunnalle” – mutta
Portugalissa toimiminenkaan ei auttanut, kun Neuvostoliiton-vienti tyssäsi.
”Väkeä on todennäköisesti pakko vähentää. Se on todella vaikeata minulle, joka
tunnen suuren osan työntekijöistäni ja olen asunut Lahdessa niin kauan. Olisi
helpompaa vähentää työntekijöitä, jos olisi ulkopuolinen eikä tuntisi
tunnontuskia lomauttamisesta”, sanoi Luhtanen. (Markkinointiviestintä 1-2/1991)
SUKU OMISTAJANA
ON ONGELMALLISTA
Luhdan toiminta alkoi, kun torpparin poika Vihtori Luhtanen perusti Lahteen oman
yrityksen 1907. Hänen vaimonsa suunnitteli mallit ja ompeli. Vihtori hoiti
myynnin torilla. Muutaman vuoden kuluttua kauppias palkkasi kaksi ompelijaa ja
otti näin ensimmäisen askeleen kohti teollista ompelimoa. Asemantaustaan
valmistui 1928 ensimmäinen teollinen ompelimo. Vähitellen markkinakauppa
vaihtui piharakennuksessa tukkumyyntiin. Vuonna 1944 Jaakko Luhtasesta tuli yrityksen toimitusjohtaja. Pekka Luhtanen
nousi toimitusjohtajaksi 1972 ja Vesa
Luhtanen 1999.
Liiketoiminnan kannalta on suvun omistuksesta lähinnä haittaa, on Pekka
Luhtanen sanonut: ”Saattaa olla, että osa parhaista ammattilaisista ei suostu
tulemaan meille, koska meiltä puuttuvat etenemismahdollisuudet. Emme pysty
kilpailemaan niistä, jotka haluavat itse omistajiksi. Meiltä on houkuteltu
valtavasti keskijohtoa pienten yhtiöiden omistaja-toimitusjohtajiksi.”
Tärkeintä joka tapauksessa on yrittäjähenki. Joskus siihen kuuluu kateuskin,
kuten Pekka Luhtanen sanoi Suomen nuorkauppakamareiden kokouksessa Lahdessa
1981: ”Jos suomalainen yrittäjä on itsekäs, sisukas ja kateellinen, niin nämä
tekijät yhdistettyinä hän on myös oman onnensa seppä ja usein vielä työhullu.
Näitä ominaisuuksia ei kuitenkaan pidä nähdä liian negatiivisina. Kun yrittäjä
esimerkiksi on kateellinen toiselle yrittäjälle, hän luonnollisesti pyrkii
parantamaan omaa asemaansa. Näin voidaan sanoa, että kateus on hänelle
eteenpäin vievä voima.”
ROSBERG, NYKÄNEN…
Luhta on jo vuosikymmeniä yhdistetty urheiluun, koska Luhdan tuotannosta
pääosa liittyy vapaa-aikaan ja liikuntaan. Yrityksen nimikin on virallisesti
Luhta Sportswear Company. Luhta on ollut näkyvästi esillä myös Lahden
MM-hiihdoissa. Sen mainosurheilijoina ovat olleet mm. Keke Rosberg, Tiina Lillak ja Matti
Nykänen.
Kun Nykäsellä alkoivat mennä mäkihyppy ja viihde sekaisin, tilanne oli
Luhdallekin vaikea, mutta Pekka Luhtanen sanoi haastattelussa 1991, että
Nykäsen kanssa tehdyn sopimuksen irtisanomista ei harkittu:
”Kyllä miestä täytyy tukea myös mäen pohjalla. Paljon kirjoitettiin sponsorin
kärsivällisyydestä. Sponsori, joka pystyy liittämään itseensä reilun ystävän
leiman ja jonka kohde vielä herättää tunteita, ei voisi olla onnekkaampi.”
kari.naskinen@gmail.com