Ensimmäiset lauseet Terrence Malickin elokuvassa Knight of Cups viittaavat selvästi John Bunyanin kirjaan Kristityn vaellus (1678). Siinä Kristitty-niminen henkilö (Mr. Christian) vaeltaa Turmeluksen kaupungista Taivaan kaupunkiin kohdaten matkalla monenlaisia vaikeuksia ja vaaroja. Kirja on luetuimpia kristillisiä kirjoja heti Raamatun jälkeen. Bunyanin teos on sillä tavalla poikkeus romaanikirjallisuuden historiassa, että sitä on näiden satojen vuosien aikana luettu ikään kuin pyhänä tekstinä.
Myös Malickin elokuva on poikkeuksellinen. Sitä on vaikea luokitella. Se on ”malick”. Eikä ohjaaja itse suostu tästäkään elokuvastaan mitään sanomaan, kun ei koskaan yhtään haastattelua anna.
2.
Elokuvan vaeltaja on Rick. Heti elokuvan alussa Rick muistelee isänsä hänelle pienenä kertomaa satua idän kuninkaan pojasta, ritarista, joka lähtee etsimään helmeä Egyptistä. Ritari kuitenkin huumataan, eikä hän enää muista tehtäväänsä, eikä oikein sitäkään, kuka on.
Myös Rick huumaantuu siitä kaikesta, minkä ympäröimäksi joutuu. Rick on menestyvä elokuvakäsikirjoittaja Hollywoodissa, ja elämä on kuin juhlaa maallisessa paratiisissa. Kauniit naiset, luksusjuhlat, samppanja, hienot asunnot uima-altaineen – kaikkea on. Mutta käärme on luikerrellut paratiisiin. Rick on 30-vuotiaana huomannut, että kaikki onkin tyhjää. Komeat palatsitkin ovat tyhjiä, kun niitä katsoo selvinpäin.
3.
Elokuvan nimi tulee tarot-korteista. En tunne asiaa, mutta internetistä sain sen verran selville, että Maljojen ritari -kortti kuvaa romantiikankaipuuta ja korostaa tunteita. Lisäksi jotakin taitaa vaikuttaa se, missä vaiheessa kunkin kortin nostaa. Malick on jakanut elokuvan kahdeksaan osaan, joiden otsikot kai tulevat tarot-korteista: aurinko, kuu, tuomio, torni,ylipapitar, erakko, vapaus, kuolema.
4.
Rick on löytöretkeilijä, joka etsii ja harhailee. Mitään ei ole jäänyt käteen. Missä kohtaa eksyin? Missä kohtaa kaikki meni pieleen? Ei kai elämä vain tätä voi olla? Löydänkö enää takaisin tielle? Vai onko kysymys kadotuksesta, kuten Rickin isä sanoo: kadotus on sitä, ettei koskaan mitään oikeaa löydäkään.
Christian Bale on passeli näyttelijä etsijäksi, sillä edellisessä elokuvassaan, Ridley Scottin Exoduksessa (2014) hän on Mooses, joka löytää israelilaisille tien luvattuun maahan.
5.
Rick elää Los Angelesin loistossa, käy välillä myös Las Vegasin yltäkylläisyydessä. Kaikki ei kuitenkaan ole oikein, koska yhteisössä on myös kodittomia, rampoja ja kaikenlaisia kurjia.
Rick hakee jotakin kuin Jeesus erämaassa. Löytyykö sieltä ratkaisu? Armo? Antaako sitä joku vai antaisiko edes itse itselleen? Pelkkiä kysymyksiä, joihin ei löydy vastauksia.
6.
Naiset. Rick käy läpi muistoja. Miten olen naisiani kohdellut? Väärin kai.
Tässäkin elokuvassa lienee Malickin elämäkerrallisia aineksia, esimerkiksi avioliitosta ranskalaisen naisen kanssa 1985-98.
7.
Malickin elokuvien keskeinen teema on ihmisen luontosuhde. Nyt se ei ole yhtä voimakkaasti esillä kuin hänen edellisissä elokuvissaan, mutta vesi on nytkin tärkeä. Viimeinen kuva Rickissä on vedessä, ja Malickille tärkein elementti on vesi, kaiken alku.
Vedestä sinä olet tullut ja vedeksi sinä olet taas tuleva. Tämä ei tosin tarkoita Rickiä, koska hänen matkansa jatkuu edelleen.
Yhdysvaltalainen filosofi Joseph Among on kiteyttänyt Malickin maailmankuvan ”kosmiseen kolminaisuuteen” Jumala - Luonto - Ihminen.
8.
Christian Balen lisäksi muut näyttelijät ovat vain pienissä rooleissa, parhaiten ovat esillä entinen vaimo (Cate Blanchett) ja entinen tyttöystävä (Natalie Portman). Lisäksi 72-vuotias Malick nostaa esille vanhoja tekijöitä: Brian Dennehy (78), Armin Müller-Stahl (86) ja Ryan O´Neal (75).
Musiikilla on iso merkitys tässä kauniin elegisesti etenevässä elokuvassa. Griegin Peer Gynt soi monessa kohtaa, lisäksi mm. Beethoven, Bruch, Debussy, Pärt, Vaughan Williams.
9.
Kuvaaja on ollut meksikolainen Emmanuel Lubezki, joka on kolmella viime kerralla palkittu kuvauksistaan Oscareilla. Malickin kuvaajana hän on ollut neljässä muussakin elokuvassa.
Alun vaikeissa jaksoissa, Rickin huume- ja naissekoiluissa kamera liikkuu holtittomasti, mutta kun Rick alkaa etsintänsä, liike on vain syvyyssuuntainen. Kamera liikkuu tavallaan Rickin edellä kuvaten sitä etsintää, mistä koko ajan on kysymys.
10.
Bunyanin Kristitty jättää perheensäkin pyrkiessään kohti Taivaallista kaupunkia. Hän kohtaa ihmisiä, jotka auttavat kulkijaa eteenpäin hänen matkallaan.
Myös Rick hylkää kaiken muun, mutta hän ei kohtaa ketään auttajaa. Isän ääni vain sanoo: ”Etsi idän valo.”
Viimeinen kuva on otettu autosta. Edessä jatkuu maantie suorana. Rickin eksistentiaalinen matka jatkuu. Helmi olisi löydettävä.
11.
Yhdentoista pisteen elokuva. Kahden tunnin meditaatio.
kari.naskinen@gmail.com