Pohjoismaiden Yhdyspankki oli muuttunut Suomen Yhdyspankiksi pari vuotta ennen Aleksi 5:n valmistumista. Olkoot nimet mitä tahansa, pankit olivat ainakin ennen tärkeitä asiakkaita taiteilijoille. Lahdessakin varsinkin pankkien pääkonttoreissa oli runsaasti taidetta, ja on varmaan vieläkin, joskin vähemmässä määrin.
Kun hyppään Lahdesta ulos, mutta pysyn kuitenkin Salpausselällä, niin yksi kovimpia tämän lajin yhteistyökuvioita oli, kun PYP tilasi Alvar Aallolta suunnittelun pääkonttorinsa laajennusosaan Helsingin Fabianinkadulle. Samalla pääjohtaja Göran Ehrnrooth antoi Aallolle tehtäväksi luoda jokin näyttävä taideteos uuteen notariaattisaliin. Vuonna 1966 laajennusosa oli valmis, tasavallan presidentti Urho Kekkonen istui kutsuvieraiden edessä omalla tuolillaan ja Alvar Aalto esitteli salin etuseinällä olevan ison veistoksen, jonka nimeksi hän sanoi Salpausselkä-reliefi.
Materiaaleina Aalto oli käyttänyt puuta, Carraran marmoria ja mustaa marmoria. Reliefi kuvaa Suomen voimakkaimmin teollistettua osaa, kuten avajaistilaisuudessa mainittiin. Reliefissä näkyvät Saimaa ja Päijänne, josta Kymijoki lähtee kohti Kymenlaaksoa, ja Vesijärvi Lahtineenkin on mukana.
Aalto sanoi, että idean Salpausselästä oli hänelle heittänyt Göran Ehrnrooth. Ote Aallon puheesta:
”Salpausselkä on todella luonnon luoma bastioni, joka säilyttää takanaan vesibasengin, sisältäen oikeastaan Suomen voimavarat ja antaen sen kansalle suuren osan tämän elinehdoista. Sen dramatiikkaan liittyy joskus geologisina kausina tapahtunut Kymijoen läpimurto sen pyrkiessä laskemaan mereen. Se ei ole joki, joka kulkee asumattomien seutujen halki, vaan sen varrelle on syntynyt kuin helminauhana asuttu alue. Se on voimavirta, jonka teollinen kapasiteetti on melkein katkeamaton. Se garneeraus, jonka Kymijoki saa inhimilliseltä luovalta työltä – teollisuudelta – on harvinaislaatuinen eikä senkaltaista voida monestakaan maasta löytää.”
Sen verran löytyy kuitenkin, että Aaltokin mainitsi vertauskohdiksi Kymijoelle sitäkin suurempia voimavaroja Coloradosta aina Zambesin mahtavaan putoukseen asti.
Salpausselkiä poimuttui Suomen maankuoren kolme. Tunnetuin niistä on tämä meidän omamme, mikä kulkee linjalla Hanko - Lohja - Hyvinkää - Lahti - Kouvola - Lappeenranta - Imatra - Värtsilä. Korkeimmillaan se on Lahden seudulla. Tämä Salpausselkä myös kirjoitetaan isolla ässällä. Sen loivat jääkauden jäämassojen liikkeet noin 12 000 vuotta sitten. Se salpasi pohjoispuolelleen isot vesimassat, joista lopulta osa pääsi murtautumaan tuon korkean vallin läpi. Näin oli mahdollista perustaa suurimmat selluloosa-, paperi- ja kartonkitehtaat näiden vesien ja koskien varsille. Työpaikkoja syntyi satojatuhansia.
Toinen salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä pohjoisempana. Se alkaa Bromarvista ja kulkee mm. Vääksyn kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja Päijänteen. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean Kyläniemen sekä idempänä Pihlajaveden ja Puruveden kaakkoisrannan. Kolmas salpausselkä on lyhempi ja ulottuu Kemiönsaaresta Hämeenlinnan seudulle.
Kopio Salpausselkä-reliefistä tehtiin myös Lahteen, mutta voimavaroja säästellen en lähtenyt kyselemään sen nykysijainnin perään. Fabianinkadulla Helsingissä toimii nykyisin Nordean yrityskonttori.
kari.naskinen@gmail.com