torstai 30. heinäkuuta 2015

Kizhi, karjalainen ulkomuseo



Muutama päivä sitten kävi Kizhin museosaaren laiturissa 15 laivaa, jotka toivat saarelle yli 2500 turistia. Oli ennätys. Kizhi on pieni saari Äänisen pohjoispäässä. Petroskoista sinne on matkaa 70 km ja se taittuu reilussa tunnissa kantosiipialuksella. Laivamatka Pietarista Kizhiin kestää pari päivää.

Saari on kilometrin pitkä ja vajaan kilometrin levyinen. Se kuuluu Karjalan tasavaltaan, mutta museotoiminnoista vastaa Venäjän valtio, joka myös on määrännyt Kizhin suojelualueeksi. Lisäksi Unesco on nimennyt saaren rakennuksineen arvokkaaksi maailmanperintökohteeksi. Venäjällä tähän Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluu 27 kohdetta, Suomessa kymmenkunta, mm. Petäjäveden vanha kirkko, Rauman vanha puutaloalue, Suomenlinna ja Verlan tehdasmuseo Jaalassa.

Tällaiset Unescon kohteet ovat varmaan kaikki näkemisenarvoisia, ja Kizhin kiinnostavuudesta kertoo se, että vuosittain siellä käy noin 200 000 matkailijaa. Kizhin vetovoima kasvaakin koko ajan, kun saarella olevia kirkkoja jatkuvasti restauroidaan. Esimerkiksi alueen pääkirkkoa on nyt kunnostettu ilmeisesti 20-30 vuoden ajan ja työ valmistuu vuonna 2018. Kun keväällä kävin saarella, työmaa oli vielä niin paljon kesken, että tähän kirkkoon ei sisälle päästetty.

Saarella on pitkä historia. Alueellinen keskus eli pogosta siitä muodostui jo 1400-luvulla. Vuonna 1714 valmistui täyspuinen Kristuksen kirkastuksen kirkko, jossa on 22 haapapaanuista kupolia. Kirkon rakentamiseen ei käytetty yhtään rautanaulaa. Tämän kirkon vieressä on Pokrovan kirkko (1764) ja niiden välissä kellotorni (kuvassa tämä kokonaisuus).

Läheisyydessä sijaitsee vielä vanhempi, 1300-luvulla rakennettu Lazar Muromilaisen kirkko, joka tunnetaan myös Lasaruksen kuolleista herättämisen kirkkona. Se ei kuitenkaan ole alkuperäinen Kizhin kirkko, vaan se siirrettiin saarelle1960 Äänisjärven etelärannalla sijaitsevasta Muromin luostarista. Se on vanhin puurakennustaiteen muistomerkki Venäjällä.

Kaikkiaan Kizhin saarella on 87 puurakennusta, joista osa on siirretty muualta Karjalasta. Kirkkojen lisäksi on ortodoksisia rukoushuoneita eli tsasounia, mm. 1600-1700-luvuilta peräisin olevat Mikaelin tsasouna, Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen tsasouna, Kristus Käsittätehty -ikonin tsasouna sekä Pietarin ja Paavalin tsasouna. Yksi ajatus tällä hetkellä on, että Kizhiin perustetaan puualan opetuskeskus, jossa annetaan puualan restaurointikoulutusta Venäjän kirvesmiehille.

Kizhin ainutlaatuista rakennuskantaa täydentävät perinteiset karjalaistalot, aitat, tuulimyllyt, pajat ja savusaunat. Vanhaa karjalaista esineistöä on myös runsaasti. Kaikkinensa Kizhi on paikka, joka herätti kovan kiinnostuksen myös meikäläisentapaisessa uskonnottomassa ihmisessä.

kari.naskinen@gmail.com