Syyskuun alusta tuli voimaan laki, mikä pakottaa kunnat muuttamaan markkinoilla
toimivat liikelaitoksensa osakeyhtiöiksi. Tarkoituksena on, että kunnallinen
toiminta ei ”häiritsisi” yksityisten yritysten toimintaa. Tämä häiriö on
nimittäin sellaista, että kunnallinen liikelaitos on voinut toimia halvemmalla
kuin osakeyhtiö, koska sen ei ole tarvinnut maksaa yhteisöveroa, nyt 24,5 % ja
vuoden 2014 alusta 20 %. Ei ole ollut myöskään vaaraa, että kunnallinen
liikelaitos menisi konkurssiin.
EU:sta tämäkin lähtee. Euroopan komissio vaatii tasapuolisia kilpailuolosuhteita eli ns. kilpailuneutraliteettia. Seurauksena on nyt, että kunnat eivät enää saa järjestää esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja hoivapalveluja eikä työterveystoimintaa muuten kuin oy-muotoisena, koska näillä aloilla on myös yksityistä bisnestoimintaa.
Järjestelmä tulee toimimaan näin: kuntiin perustetaan uusia osakeyhtiöitä, jotka alkavat toimia vapailla markkinoilla normaalissa kilpailutilanteessa. Jos tässä tilanteessa yksityinen palveluntarjoaja voittaa tarjouskilpailun, se saa homman ja se on sillä siisti. Laajasti ottaen kysymys on isosta yksityistämisoperaatiosta.
Yhtiöiksi on ruvettu muuttamaan myös kuntien omistamia teattereita ja orkestereita. Tähän ei ole menty kilpailusyistä, vaan haetaan ikään kuin yksityissektorilta tuttua joustavuutta toimintaan ja mahdollisuuksia vaikkapa sponsoreiden hankintaan.
Kun tämä kehitys jatkuu, kunta on kohta yhtiökasauma, konserni, jossa ainoa ei-yhtiö on vaaleilla valittava valtuusto. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, koska sen kädet eivät ylety kunnan omistamiin osakeyhtiöihin. Valtuusto kyllä valitsee edustajansa yhtiöiden hallituksiin, mutta kokemuksesta tiedetään jo, että nämä valitut muuttuvat hetkessä yhtiön miehiksi ja naisiksi. Yhtiöiden hallituksiin valittujen pitäisi olla kunnan edustajia yhtiöissä, mutta heistä tuleekin yhtiöiden edunvalvojia kunnassa.
Yhtiöittämiskehitys on yksinkertaistaen sitä, että kunnallista toimintaa siirretään demokraattisen valvonnan ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveyspuolella on osakeyhtiöiden suosiminen johtanut siihen, että vapaaehtoisjärjestöjen asema on heikentynyt. Tämän muutoksen taustalla on se, että Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita kotipalvelutoimintaa, jottei annettu avustus vääristä kilpailua. Pidetään siis yksityisten osakeyhtiöiden puolia, jotta niiden bisnes toimisi maksimaalisella teholla.
Alalle onkin syntynyt uusia yrityksiä, ja toimintaan on tullut myös monikansallisia pörssiyhtiöitä, ja nähtävissä on palvelutuotannon keskittymisestä suurille toimijoille.
Järjestöillä on perinteisesti ollut iso rooli esim. vammais-, päihde- ja asumispalvelujen tuottajina. Viime vuosien aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kuitenkin joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta, koska Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa.
EU:sta tämäkin lähtee. Euroopan komissio vaatii tasapuolisia kilpailuolosuhteita eli ns. kilpailuneutraliteettia. Seurauksena on nyt, että kunnat eivät enää saa järjestää esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja hoivapalveluja eikä työterveystoimintaa muuten kuin oy-muotoisena, koska näillä aloilla on myös yksityistä bisnestoimintaa.
Järjestelmä tulee toimimaan näin: kuntiin perustetaan uusia osakeyhtiöitä, jotka alkavat toimia vapailla markkinoilla normaalissa kilpailutilanteessa. Jos tässä tilanteessa yksityinen palveluntarjoaja voittaa tarjouskilpailun, se saa homman ja se on sillä siisti. Laajasti ottaen kysymys on isosta yksityistämisoperaatiosta.
Yhtiöiksi on ruvettu muuttamaan myös kuntien omistamia teattereita ja orkestereita. Tähän ei ole menty kilpailusyistä, vaan haetaan ikään kuin yksityissektorilta tuttua joustavuutta toimintaan ja mahdollisuuksia vaikkapa sponsoreiden hankintaan.
Kun tämä kehitys jatkuu, kunta on kohta yhtiökasauma, konserni, jossa ainoa ei-yhtiö on vaaleilla valittava valtuusto. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, koska sen kädet eivät ylety kunnan omistamiin osakeyhtiöihin. Valtuusto kyllä valitsee edustajansa yhtiöiden hallituksiin, mutta kokemuksesta tiedetään jo, että nämä valitut muuttuvat hetkessä yhtiön miehiksi ja naisiksi. Yhtiöiden hallituksiin valittujen pitäisi olla kunnan edustajia yhtiöissä, mutta heistä tuleekin yhtiöiden edunvalvojia kunnassa.
Yhtiöittämiskehitys on yksinkertaistaen sitä, että kunnallista toimintaa siirretään demokraattisen valvonnan ulkopuolelle.
Sosiaali- ja terveyspuolella on osakeyhtiöiden suosiminen johtanut siihen, että vapaaehtoisjärjestöjen asema on heikentynyt. Tämän muutoksen taustalla on se, että Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita kotipalvelutoimintaa, jottei annettu avustus vääristä kilpailua. Pidetään siis yksityisten osakeyhtiöiden puolia, jotta niiden bisnes toimisi maksimaalisella teholla.
Alalle onkin syntynyt uusia yrityksiä, ja toimintaan on tullut myös monikansallisia pörssiyhtiöitä, ja nähtävissä on palvelutuotannon keskittymisestä suurille toimijoille.
Järjestöillä on perinteisesti ollut iso rooli esim. vammais-, päihde- ja asumispalvelujen tuottajina. Viime vuosien aikana sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kuitenkin joutuneet luopumaan kotipalvelujen tuottamisesta, koska Raha-automaattiyhdistys ei enää rahoita tämäntyyppistä toimintaa.
kari.naskinen@gmail.com