Lasse Virénin paras harjoittelukaveri Seppo Tuominen täyttää 70 vuotta tiistaina 9.7. Tuominen oli aloittanut juoksuharrastuksensa varsinaisesti vasta 24-vuotiaana, minkä takia hänestä ei olympiamitalistia enää ehtinyt tulla. Maailmanennätysmies silti: 1974 hän juoksi Vierumäen hallissa 10 000 metrin sisähalliennätyksen ja siinä ohessa 6 mailin ennätyksen. Kaksi SE-tulosta on vielä jopa voimassa Tuomisen jäljiltä: Pariisissa 1971 hän juoksi 20 000 metrin ratajuoksussa ajan 59.05,8 ja kun jatkoi vielä vähän matkaa, syntyi tunnin juoksun SE-tulos 20 296 metriä.
Virénin kyvyt Tuominen tunsi hyvin. Kun Haikkola oli Münchenissä 1972 Virénin kanssa, sai Haikkola Tuomiselta muutama päivä ennen kympin juoksua sähkeen: ”Kun Lasse lähtee, muut juoksijat tippuvat kyydistä kuin syyslehdet puista”. Niin tippuivat.
Haikkola sanoo kirjassaan, että Tuominen oli tärkeässä asemassa sekä harjoituksissa että kilpailuissa: ”Aina kun Seppo oli mukana, mentiin lujaa. Olen vakaasti sitä mieltä, että Sepon ansiosta suomalainen kestävyysjuoksu nousi sille tasolle, mille se nousi. Seppo piti vauhtia ja toisten oli seurattava, mikäli halusivat voittaa.”
Sekä harjoittelu- että kilpailumäärät olivat kovia, mutta ”Lasse ja Seppo eivät itkeneet, he nauttivat kovista harjoituksista”, kirjoittaa Haikkola.
Tuomisen ennätyksiksi vitosella ja kympillä ovat 13.34,8 (1971) ja 28.11,8 (1975). Kymppitonnin SE-aikaa hän paransi kahdesti, ja varsinkin ensimmäinen kerta 1970 oli hurja, kun Tuominen pudotti Jouko Kuhan ennätyksestä Varsovassa peräti 15 sekuntia ja alitti ensimmäisenä suomalaisena 29 minuutin rajan.
Tuomisen parhaaksi arvokisajuoksuksi jäi Helsingin EM-kisojen kymppi 1971, kahdeksas. Ne olivat niitä aikoja, jolloin kestävyysjuoksijoiden valinnat arvokisoihin olivat yhtä hankalia kuin nykyisin keihäänheittäjien. Ennen EM-kisoja Tuominen oli huippukunnossa, mutta aina sattuu ja tapahtuu, ja Tuominen lipsahti Kalevan kisojen 5000 metrillä vasta neljänneksi, eikä päässyt vitosen EM-kilpailuun. Vähän kuin lohdutukseksi tälle Tuominen pantiin maratonille, jonka taas Juha Väätäinen olisi halunnut juosta. Tuomisella ei ollut edes maratontossuja, joten Väätäinen lainasi omansa. Tuominen starttasi, mutta keskeytti puolimatkassa. Väätäinen olisi hyvinkin voinut voittaa Helsingissä myös maratonin.
Seppo Tuominen voitti viisi SM-kultaa. Jos Tuominen olisi 40 vuoden takaisilla ajoillaan mukana vuoden 2013 Kalevan kisoissa Vaasassa, olisi tämän vuoden mestari tulossa vasta moukarihäkin takana, kun Tuominen olisi jo maalissa.
Vuoden 2013 Kalevan kisoissa Lahdessa lähti 10 000 metrille noin 20 juoksijaa. Heistä yli puolet ei ollut sinä kesänä juossut aiemmin yhtään kymppiä. Miten voi tulla juoksijaksi, jos ei juokse? Suomalaiset harjoittelivat ja myös kilpailivat paljon 1970-luvulla. Tuloksia syntyi. Tuosta kuvastakin tulee muistuma vuoteen 1974, jolloin Haikkolan kolmikko osallistui puolimaratonille Puerto Ricossa, maaliintulojärjestys: 1) Lasse Virén, 2) Seppo Tuominen, 3) Tapio Kantanen.
Seppo Tuomisen seurat ovat olleet Heinolan Isku, Lahden Urheilijat, Lahden Sampo ja Myrskylän Myrsky. Myrskyn seuraennätykset kestävyysmatkoilla ovat tietenkin Virénin nimissä, paitsi tietenkin se tunnin juoksun ennätys. Lisäksi Tuominen oli mukana Myrskyn 4 x 1500 metrin viestijoukkueessa, jonka muut juoksijat olivat Lasse Kokko, Mikko Ala-Leppilampi ja Lasse Viren. Se juoksi seuraennätykseksi 15.37,8. Vuoden 2013 SM-kullan voitti HKV ajalla 15.38,6.
kari.naskinen@gmail.com