Valtuustot lyövät lähipäivinä lukkoon kuntiensa ensi vuoden talousarvioita.
Taas on kauhistelemista, kun rahat eivät riitä ja velkaa pitää tehdä lisää.
Julkishallinnon tehottomuudesta puhutaan ja verrataan sitä yritysmaailmaan.
Vertaus on väärä, koska kunnat eivät voi päättää omista asioistaan samalla
tavalla kuin yritykset omistaan. Kuntatalouden ykkösasiantuntijoihin kuuluva Heikki Helin sanoo, että kunnilla ei
ole sananvaltaa niiltä vaadittaviin tehtäviin, eikä edes kaikkiin tuloihinsa.
Niistä päättää valtio.
Helin on Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija ja Tampereen yliopiston kunnallistalouden dosentti. Kuntalehdessä 18.10.2012 hän kirjoitti, että valtio on tasapainottanut omaa talouttaan kuntien kustannuksella ja sälyttänyt varsinkin aina vaalien lähestyessä uusia menoja kuntien maksettaviksi. Tämä on kiristänyt kuntien taloutta. Esimerkiksi vuosina 1997 - 2003 valtio kevensi verotusta 800 miljoonalla eurolla, ja kun tämä kertaantuu koko vuosikymmenen, siitä aiheutuu kuntien talouteen lähes 10 miljardin euron lovi. Se on enemmän kuin kuntien velan kasvu.
Maan nykyinen hallitus leikkaa kunnille annettavia valtionapuja 1,1 miljardilla eurolla. Nämä säästöt kohdistuvat kunnissa lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Eikä kuntien auta tässä tilanteessa muuta kuin ottaa lisää lainaa. Lahdenkin pitää vuonna 2013 lisätä lainataakkaansa 89 miljoonalla eurolla.
Kunnat ovat tässä voimattomia. Kuntien on tehtävä, mitä hallitus ja eduskunta käskevät. Samalla kuntien talous on muuttunut entistä epävarmemmaksi, koska valtio voi oman taloutensa tasapainottamiseksi leikata valtionapuja miten milloinkin haluaa.
”Kuntatalous on toimeksiantotaloutta. Yksinkertaisin tapa kuntien talouden vakauttamiseksi olisi pidättäytyä uusista toimeksiannoista, ja toinen tapa olisi karsia nykyisiä tehtäviä. Eduskunnan ei pitäisi lisätä kuntien tehtäviä varsinkaan silloin, jos se leikkaa kuntien tuloja”, ehdottaa Helin.
Kaikki kansanedustajat tulevat omista kunnistaan. Helsingissä he kuitenkin muuttuvat valtion edustajiksi, jotka vähät välittävät kuntiensa taloudesta.
Helin arvostelee myös sitä, miten tiedotusvälineet haukkuvat kuntia, vaikka suurin syyllinen vaikeisiin taloustilanteisiin on valtio. Etelä-Suomen Sanomissa (12.11.2012) hän sanoi yhdeksi syyksi tähän haukkumiseen senkin, että asioista kirjoittavien ”toimittajien kuntatalouden ymmärrys on heikentynyt väen vaihtuessa tiuhaan toimituksissa”.
Kuntatalouden yksi keskeinen mittari on vuosikate, toimintatulojen ja -menojen erotus. Esimerkiksi Lahdessa vuosikate oli vuosina 2003-11 talousarviota pienempi vain kolmena vuotena, 2003, 2004 ja 2005. Tämä todistaa, että kaupungin taloutta on hoidettu pääosin hyvin. Ilman velkaantumista tämä ei tosin olisi onnistunut, mutta sylttytehdas on siis Helsingissä. Ei ihme, että joku on sanonut kansanedustajista 95 prosenttia olevan haitaksi Suomelle.
(Tämä juttu on aikaisemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com
Helin on Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija ja Tampereen yliopiston kunnallistalouden dosentti. Kuntalehdessä 18.10.2012 hän kirjoitti, että valtio on tasapainottanut omaa talouttaan kuntien kustannuksella ja sälyttänyt varsinkin aina vaalien lähestyessä uusia menoja kuntien maksettaviksi. Tämä on kiristänyt kuntien taloutta. Esimerkiksi vuosina 1997 - 2003 valtio kevensi verotusta 800 miljoonalla eurolla, ja kun tämä kertaantuu koko vuosikymmenen, siitä aiheutuu kuntien talouteen lähes 10 miljardin euron lovi. Se on enemmän kuin kuntien velan kasvu.
Maan nykyinen hallitus leikkaa kunnille annettavia valtionapuja 1,1 miljardilla eurolla. Nämä säästöt kohdistuvat kunnissa lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Eikä kuntien auta tässä tilanteessa muuta kuin ottaa lisää lainaa. Lahdenkin pitää vuonna 2013 lisätä lainataakkaansa 89 miljoonalla eurolla.
Kunnat ovat tässä voimattomia. Kuntien on tehtävä, mitä hallitus ja eduskunta käskevät. Samalla kuntien talous on muuttunut entistä epävarmemmaksi, koska valtio voi oman taloutensa tasapainottamiseksi leikata valtionapuja miten milloinkin haluaa.
”Kuntatalous on toimeksiantotaloutta. Yksinkertaisin tapa kuntien talouden vakauttamiseksi olisi pidättäytyä uusista toimeksiannoista, ja toinen tapa olisi karsia nykyisiä tehtäviä. Eduskunnan ei pitäisi lisätä kuntien tehtäviä varsinkaan silloin, jos se leikkaa kuntien tuloja”, ehdottaa Helin.
Kaikki kansanedustajat tulevat omista kunnistaan. Helsingissä he kuitenkin muuttuvat valtion edustajiksi, jotka vähät välittävät kuntiensa taloudesta.
Helin arvostelee myös sitä, miten tiedotusvälineet haukkuvat kuntia, vaikka suurin syyllinen vaikeisiin taloustilanteisiin on valtio. Etelä-Suomen Sanomissa (12.11.2012) hän sanoi yhdeksi syyksi tähän haukkumiseen senkin, että asioista kirjoittavien ”toimittajien kuntatalouden ymmärrys on heikentynyt väen vaihtuessa tiuhaan toimituksissa”.
Kuntatalouden yksi keskeinen mittari on vuosikate, toimintatulojen ja -menojen erotus. Esimerkiksi Lahdessa vuosikate oli vuosina 2003-11 talousarviota pienempi vain kolmena vuotena, 2003, 2004 ja 2005. Tämä todistaa, että kaupungin taloutta on hoidettu pääosin hyvin. Ilman velkaantumista tämä ei tosin olisi onnistunut, mutta sylttytehdas on siis Helsingissä. Ei ihme, että joku on sanonut kansanedustajista 95 prosenttia olevan haitaksi Suomelle.
(Tämä juttu on aikaisemmin julkaistu Hämeen Kaiku -verkkolehdessä, www.hameenkaiku.fi)
kari.naskinen@gmail.com