Sosialidemokraattien piirilehden Viikko-Hämeen tilalle on nyt perustettu
verkkolehti Hämeen Kaiku (www.hameenkaiku.fi).
Perustajat ovat Hämeen sosialidemokraatit ry, Hämeenlinnan
sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ry, Hämeenlinnan työväenyhdistys,
Forssan työväenyhdistys ja Parolan työväenyhdistys. Ihmetystä herättää, että
Lahden demariyhdistykset eivät ole tämän verkkolehtiyhtiön osakkaina. Yhtiön on
tarkoitus tehdä toimeksiantojen perusteella vaalien alla myös painettua lehteä.
Verkkolehden päätoimittaja on Pekko
Oksanen, ja yhtiön hallituksen muodostavat Matti Hämäläinen (pj.), Eino
Järvinen, Leena Tiesmaa ja Raimo
Turunen.
Olen sen verran mukana toiminnassa, että kirjoitan verkkolehteen kolumneja. Muita kolumnisteja ovat mm. Tapio Bergholm, Tarja Filatov, Tapani Hellsten, Ulpu Iivari, Liisa Jaakonsaari, Mika Kari, Johannes Koskinen, Miikka Lönnqvist, Mitro Repo, Antti Rinne, Ann Selin, Jouko Skinnari, Markus Sovala, Esa Suominen ja Eero Vainio.
Omat juttuni julkaisen myös tässä blogissani, joten tässä ensimmäinen:
EI LIITYTÄ EUROOPPAAN,
VAAN VENÄJÄÄN
Mäkihyppääjä Harri Ollin hauska sanonta kesämäkihypyn SM-kisoissa Lahdessa oli, että koska Suomi on paska valtio, niin liitytään Venäjään. Lähempänä toteutumista kuitenkin on, että Suomi liittyy lopullisesti Eurooppaan. Aika lähellä ollaan jo nyt, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoi Helsingin Sanomissa: ”EU:ssa on yhteinen alue, vapaa liikkuvuus, maatalouspolitiikka ja ulkorajapolitiikka. Lisäksi tavoitellaan yhteistä ulkopolitiikkaa. Aika puhdas liittovaltio.” (HS 9.9.2012)
Myös EU:n oikeusjärjestelmä ohittaa kansalliset järjestelmät ja kauppapolitiikkakin alkaa olla yhteistä. Suurimmassa osassa unionia on myös yhteinen valuutta.
Historiallisesti ottaen ollaan samoilla jäljillä ja ainakin tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin jo tuhansia vuosia sitten. Kreikkalaisessa mytologiassa merenjumala Okeanos ja hänen puolisonsa, merenneito Thetis saivat tyttären, jolle annettiin nimeksi Europa, joka puolestaan synnytti kolme poikaa ylijumala Zeukselle. Maanosamme sai nimen Europalta. Spiegelin kannessa Europa ratsasti vuonna 2000 tällaisena kuin tuossa otsikkoni yläpuolella on. Myöhemmin sitten Rooman keisarina 300-luvulla pitkään olleen Konstantinus Suuren unelmana oli muodostaa Euroopasta kristillinen tasavalta.
Unelma yhtenäisestä Euroopasta eli vielä keskiajallakin, tuhat vuotta sitten. Unelma kuitenkin mureni, kun uskonpudistukset romuttivat katolisen yhtenäiskirkon.
Enää ei ole kysymys uskonnoista, vaan rahasta. Tai siis puhutaan rahasta, vaikka enemmän pitäisi puhua rauhasta. Pitäisi muistaa, miksi Eurooppaa on alun perin lähdetty nivomaan yhtenäisemmäksi. Vaikka sotien jälkeen 1945 perustettiin kaupalliselta hankkeelta kuulostava Euroopan hiiliyhteisö, niin perusajatuksena oli joka tapauksessa rauhan turvaaminen Euroopassa.
Vaikka EU siis on jo lähellä liitovaltiota, niin kehitystä voisi edelleen jatkaa samaan suuntaan. EU:n soisi olevan niin vahva ja yhtenäinen, ettei sen alueella enää tarvitsisi kokea Jugoslavian hajoamissotien kaltaisia murhenäytelmiä. Noiden tapahtumien suhteen EU oli kädetön.
Harri Ollia mukaillen: EU on toistaiseksi niin paska systeemi, että tehdään siitä kunnollinen liittovaltio.
Tämä vaatisi, että unionissa alettaisiin noudattaa yhteistä talouspolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa. Talouspolitiikka EU:ssa olisi sen jälkeen sellaista, että EU toimisi verottajana koko alueella. Liittokansleri Angela Merkelin ehdotuksen mukaisesti EU:n komission puheenjohtaja valittaisiin kansanvaalilla, ja puheenjohtaja muodostaisi oman hallituksensa. Näin oltaisiin lähellä Yhdysvaltain järjestelmää.
Tärkeintä on joka tapauksessa rauha. Sitä ei saavuteta esimerkiksi Kreikkaa lisää ahdistelemalla.
Toisaalta joutuu tunnustamaan, että vaikka rajoja poistetaan, on aina olemassa sisällissotien mahdollisuus. Tämä on tuttua historiaa meillekin, ja harmittaa vain, ettei Clas Ohlson vielä perustamisvuonnaan 1918 heti tullut Suomeenkin, sillä tämän ruotsalaisfirman tunnuslause on: ”Jo vuodesta 1918 tehtävämme on ollut keksiä ratkaisuja arjen käytännön ongelmiin.”
kari.naskinen@gmail.com
Olen sen verran mukana toiminnassa, että kirjoitan verkkolehteen kolumneja. Muita kolumnisteja ovat mm. Tapio Bergholm, Tarja Filatov, Tapani Hellsten, Ulpu Iivari, Liisa Jaakonsaari, Mika Kari, Johannes Koskinen, Miikka Lönnqvist, Mitro Repo, Antti Rinne, Ann Selin, Jouko Skinnari, Markus Sovala, Esa Suominen ja Eero Vainio.
Omat juttuni julkaisen myös tässä blogissani, joten tässä ensimmäinen:
EI LIITYTÄ EUROOPPAAN,
VAAN VENÄJÄÄN
Mäkihyppääjä Harri Ollin hauska sanonta kesämäkihypyn SM-kisoissa Lahdessa oli, että koska Suomi on paska valtio, niin liitytään Venäjään. Lähempänä toteutumista kuitenkin on, että Suomi liittyy lopullisesti Eurooppaan. Aika lähellä ollaan jo nyt, kuten Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoi Helsingin Sanomissa: ”EU:ssa on yhteinen alue, vapaa liikkuvuus, maatalouspolitiikka ja ulkorajapolitiikka. Lisäksi tavoitellaan yhteistä ulkopolitiikkaa. Aika puhdas liittovaltio.” (HS 9.9.2012)
Myös EU:n oikeusjärjestelmä ohittaa kansalliset järjestelmät ja kauppapolitiikkakin alkaa olla yhteistä. Suurimmassa osassa unionia on myös yhteinen valuutta.
Historiallisesti ottaen ollaan samoilla jäljillä ja ainakin tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin jo tuhansia vuosia sitten. Kreikkalaisessa mytologiassa merenjumala Okeanos ja hänen puolisonsa, merenneito Thetis saivat tyttären, jolle annettiin nimeksi Europa, joka puolestaan synnytti kolme poikaa ylijumala Zeukselle. Maanosamme sai nimen Europalta. Spiegelin kannessa Europa ratsasti vuonna 2000 tällaisena kuin tuossa otsikkoni yläpuolella on. Myöhemmin sitten Rooman keisarina 300-luvulla pitkään olleen Konstantinus Suuren unelmana oli muodostaa Euroopasta kristillinen tasavalta.
Unelma yhtenäisestä Euroopasta eli vielä keskiajallakin, tuhat vuotta sitten. Unelma kuitenkin mureni, kun uskonpudistukset romuttivat katolisen yhtenäiskirkon.
Enää ei ole kysymys uskonnoista, vaan rahasta. Tai siis puhutaan rahasta, vaikka enemmän pitäisi puhua rauhasta. Pitäisi muistaa, miksi Eurooppaa on alun perin lähdetty nivomaan yhtenäisemmäksi. Vaikka sotien jälkeen 1945 perustettiin kaupalliselta hankkeelta kuulostava Euroopan hiiliyhteisö, niin perusajatuksena oli joka tapauksessa rauhan turvaaminen Euroopassa.
Vaikka EU siis on jo lähellä liitovaltiota, niin kehitystä voisi edelleen jatkaa samaan suuntaan. EU:n soisi olevan niin vahva ja yhtenäinen, ettei sen alueella enää tarvitsisi kokea Jugoslavian hajoamissotien kaltaisia murhenäytelmiä. Noiden tapahtumien suhteen EU oli kädetön.
Harri Ollia mukaillen: EU on toistaiseksi niin paska systeemi, että tehdään siitä kunnollinen liittovaltio.
Tämä vaatisi, että unionissa alettaisiin noudattaa yhteistä talouspolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa. Talouspolitiikka EU:ssa olisi sen jälkeen sellaista, että EU toimisi verottajana koko alueella. Liittokansleri Angela Merkelin ehdotuksen mukaisesti EU:n komission puheenjohtaja valittaisiin kansanvaalilla, ja puheenjohtaja muodostaisi oman hallituksensa. Näin oltaisiin lähellä Yhdysvaltain järjestelmää.
Tärkeintä on joka tapauksessa rauha. Sitä ei saavuteta esimerkiksi Kreikkaa lisää ahdistelemalla.
Toisaalta joutuu tunnustamaan, että vaikka rajoja poistetaan, on aina olemassa sisällissotien mahdollisuus. Tämä on tuttua historiaa meillekin, ja harmittaa vain, ettei Clas Ohlson vielä perustamisvuonnaan 1918 heti tullut Suomeenkin, sillä tämän ruotsalaisfirman tunnuslause on: ”Jo vuodesta 1918 tehtävämme on ollut keksiä ratkaisuja arjen käytännön ongelmiin.”
kari.naskinen@gmail.com