Kesän kohokohta meillä Keski-Suomessa olivat aina Saarijärven juhannuskisat.
Ensimmäisenä juhannuspäivänä ne siellä taas pidetään, mutta ovat vain haalea
muisto Saarijärven vanhoista kaksipäiväisistä kisoista. Juhannuksen ohjelma oli
1960-70-luvuilla, että ensin aattona oltiin Keuruun juhannuskisoissa ja
molemmat juhannuspäivät Saarijärvellä, jonne minä kuljin Jyväskylästä ennen
ajokorttiaikaa sinisillä lättähattujunilla.
Saarijärvellä kilpailivat maailman huiput. Kaikkien aikojen juhannus oli 1968, jolloin Janis Lusis heitti maailmanennätyksen 91,98. ”Koko Saarijärvi kiehui”, kuten Keskisuomalaisen toimittaja Jorma Rahkonen pani nimeksi juhannuskisojen historiaa käsittelevälle kirjalleen (Kopijyvä, 2001).
Noihin aikoihin ei televisiosta paljon urheilulähetyksiä tullut. Siksi oli erikoisen hienoa nähdä huipputapahtumia itse paikanpäällä. Latvialainen Lusis oli pakko nähdä. Tämä Neuvostoliiton armeijan yliluutnantti oli muutama päivä aikaisemmin heittänyt Tampereella 90,92 ja juhannusaattona Keuruulla 87,58. Maailmanennätys oli Terje Pedersenin 91,72. Saarijärvellä sitten räjähti. Lusiksen ensimmäisen kierroksen heitto on hienoin, minkä olen koskaan nähnyt. Keihäs nousi korkealle, lento kesti ja kesti – riittääkö kenttä, keihäällä oli kuin siivet, hävisikö välillä pilviin – keihäs maahan, se on maailmanennätys. Vastaavaa ei koskaan television kautta koe. Monet uusinnat ja hidastukset eivät vastaa tällaista kokemusta.
Rahkonen kertoo, että heiton jälkeen Lusiksen keihäs vietiin tarkistuspunnitusta varten Saarijärven apteekkiin, jonka vaaka kertoi helpottavan tiedon: keihäs painoi 809 grammaa eli yhdeksän grammaa yli vaaditun. Keihään alastulopaikalle jätettyä mittatikkua käytiin myöhemmin katsomassa kuin turistinähtävyyttä.
Keskisuomalaisen perinnetiedon mukaan Lusis oli jo Keuruulla sanonut, että hän heittää maailmanennätyksen, jos saa palkinnoksi nahkatakin. Keuruun Kisailijoiden silloinen puheenjohtaja Voitto Saari sanoo Rahkosen kirjassa, että nahkatakki hankittiin, mutta se oli leveäharteiselle Lusikselle liian pieni. Jotenkin Saarijärven Pullistuksen miehet kuulivat asiasta ja toivat Keuruulle nähtäväksi isomman takin.
”Se oli härski tapaus, kun saarijärveläiset tulivat Keuruun kentälle näyttämään takkia”, sanoo Saari.
Kilpailussa heittivät seuraaviksi Wladyslaw Nikiciuk 86,10 ja Janusz Sidlo 81,50 ja Jorma Kinnunen 79,46.
Lokakuussa samana vuonna Lusis voitti olympiakullan Mexicossa tuloksella 90,10. Ennätyksensä Lusis menetti seuraavana kesänä, kun Saarijärven naapurikunnan Äänekosken Jorma Kinnunen heitti Tampereella 92,70. Vuonna 2009 Lusis kävi Saarijärvella muistelemassa ennätysjuhannustaan (kuva).
Keihäänheitto oli aina kuulunut Saarijärven juhannuskisojen päälajeihin. Vuonna 1935 Matti Järvinen heitti niin, että keihäs osui vanhan Suojan kentän sähköpylvääseen ja 1946 Yrjö Nikkasen keihäs osui kolme kertaa kentän yli kulkeneisiin voimajohtoihin.
Uusi urheilukenttä saatiin 1949. Juoksuradasta tuli täysimittainen 400 metriä, eikä rata enää kiertänyt talon takaa. Sen juhannuksen kisoja mainostettiin Sampo-lehdessä: ”Mukana mm. Englantia edustava neekerijuoksija Mc Donald Bailey - - - Molempina iltoina tanssit lavalla ja Suojassa. Kokko poltetaan Hietalahdessa aattona klo 20.”
Vuoteen 1954 saakka kisojen ohjelmaan kuului myös pyöräilyn maantieajo. Viimeisen A-luokan kilpailun 1953 voitti Matti Lampainen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi jääkiekkoilijana ja jääkiekkovalmentajana.
KALLEIMMAT RON CLARKE
JA PAAVO NOPONEN
Ensimmäiset kilpailut Saarijärvellä järjestettiin 1929. Vuosikymmenten kuluessa niistä kehittyi tapahtuma, jonka edelle Suomessa menivät vain maaottelut ja Kalevan kisat. Vielä 1991 Saarijärvi oli niin kovassa huudossa, että 5000 metrin juoksun startti- ja palkintorahat olivat yhteensä 120 000 markkaa.
Lasikuitumies Pentti Nikulan palkkioista juhannuksena 1962 ei Rahkonen mainitse, mutta hyville tienesteille edellispäivänä Kauhavalla maailmanennätyksen 494 hypännyt Nikula varmaan pääsi. Maksaneita katsojia oli ennätysmäärä 7870 (toisena päivänä noin 2000). Nikula hyppäsi Saarijärvellä 482, minkä jälkeen yritti vielä viidestä metristä, mutta ei sillä kertaa onnistunut. Tämän haamurajan vuoro tuli seuraavana talvena Pajulahden hallissa.
Saarijärvellä ymmärrettiin sekin, että rahaa kannatti polttaa muuhunkin kuin urheilijoihin. Esimerkiksi vuoden 1965 kisoissa maksettiin eniten ME-mies Ron Clarkelle ja kuuluttajana toimineelle Paavo Noposelle.
Rahkosen kirjassa on Saarijärven museosta löytynyt valokuva, jossa vuoden 1967 kisoissa keskustelevat Jörn Donner, Arthur Lydiard ja ”Tahko” Pihkala. Samana vuonna ilmestyneessä Donnerin Uudessa Maammekirjassa hän kirjoittaa: ”Järjestävällä seuralla tuntuu olevan rahaa ja halua maksaa vierailleen hyvin. Kaikki tietävät, että urheilijat eivät tule Saarijärvelle vieraanvaraisuuden, luonnonkauneuden ja viehätyksen vuoksi.”
Eikä Saarijärvelläkään enää 1990-luvulla luotettu pelkän urheilun voimaan. Vuonna 1990 kisojen ennakkomainonnassa tuotiin strip tease -esitys esille yhtä isoilla kirjaimilla kuin kuin Seppo Rädyn ja Risto Ulmalan nimet. Samana vuonna kentän laidalle ilmestyi myös olutteltta.
”Juhannuskisojen alennustila”, toteaa Rahkonen.
kari.naskinen@gmail.com
Saarijärvellä kilpailivat maailman huiput. Kaikkien aikojen juhannus oli 1968, jolloin Janis Lusis heitti maailmanennätyksen 91,98. ”Koko Saarijärvi kiehui”, kuten Keskisuomalaisen toimittaja Jorma Rahkonen pani nimeksi juhannuskisojen historiaa käsittelevälle kirjalleen (Kopijyvä, 2001).
Noihin aikoihin ei televisiosta paljon urheilulähetyksiä tullut. Siksi oli erikoisen hienoa nähdä huipputapahtumia itse paikanpäällä. Latvialainen Lusis oli pakko nähdä. Tämä Neuvostoliiton armeijan yliluutnantti oli muutama päivä aikaisemmin heittänyt Tampereella 90,92 ja juhannusaattona Keuruulla 87,58. Maailmanennätys oli Terje Pedersenin 91,72. Saarijärvellä sitten räjähti. Lusiksen ensimmäisen kierroksen heitto on hienoin, minkä olen koskaan nähnyt. Keihäs nousi korkealle, lento kesti ja kesti – riittääkö kenttä, keihäällä oli kuin siivet, hävisikö välillä pilviin – keihäs maahan, se on maailmanennätys. Vastaavaa ei koskaan television kautta koe. Monet uusinnat ja hidastukset eivät vastaa tällaista kokemusta.
Rahkonen kertoo, että heiton jälkeen Lusiksen keihäs vietiin tarkistuspunnitusta varten Saarijärven apteekkiin, jonka vaaka kertoi helpottavan tiedon: keihäs painoi 809 grammaa eli yhdeksän grammaa yli vaaditun. Keihään alastulopaikalle jätettyä mittatikkua käytiin myöhemmin katsomassa kuin turistinähtävyyttä.
Keskisuomalaisen perinnetiedon mukaan Lusis oli jo Keuruulla sanonut, että hän heittää maailmanennätyksen, jos saa palkinnoksi nahkatakin. Keuruun Kisailijoiden silloinen puheenjohtaja Voitto Saari sanoo Rahkosen kirjassa, että nahkatakki hankittiin, mutta se oli leveäharteiselle Lusikselle liian pieni. Jotenkin Saarijärven Pullistuksen miehet kuulivat asiasta ja toivat Keuruulle nähtäväksi isomman takin.
”Se oli härski tapaus, kun saarijärveläiset tulivat Keuruun kentälle näyttämään takkia”, sanoo Saari.
Kilpailussa heittivät seuraaviksi Wladyslaw Nikiciuk 86,10 ja Janusz Sidlo 81,50 ja Jorma Kinnunen 79,46.
Lokakuussa samana vuonna Lusis voitti olympiakullan Mexicossa tuloksella 90,10. Ennätyksensä Lusis menetti seuraavana kesänä, kun Saarijärven naapurikunnan Äänekosken Jorma Kinnunen heitti Tampereella 92,70. Vuonna 2009 Lusis kävi Saarijärvella muistelemassa ennätysjuhannustaan (kuva).
Keihäänheitto oli aina kuulunut Saarijärven juhannuskisojen päälajeihin. Vuonna 1935 Matti Järvinen heitti niin, että keihäs osui vanhan Suojan kentän sähköpylvääseen ja 1946 Yrjö Nikkasen keihäs osui kolme kertaa kentän yli kulkeneisiin voimajohtoihin.
Uusi urheilukenttä saatiin 1949. Juoksuradasta tuli täysimittainen 400 metriä, eikä rata enää kiertänyt talon takaa. Sen juhannuksen kisoja mainostettiin Sampo-lehdessä: ”Mukana mm. Englantia edustava neekerijuoksija Mc Donald Bailey - - - Molempina iltoina tanssit lavalla ja Suojassa. Kokko poltetaan Hietalahdessa aattona klo 20.”
Vuoteen 1954 saakka kisojen ohjelmaan kuului myös pyöräilyn maantieajo. Viimeisen A-luokan kilpailun 1953 voitti Matti Lampainen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi jääkiekkoilijana ja jääkiekkovalmentajana.
KALLEIMMAT RON CLARKE
JA PAAVO NOPONEN
Ensimmäiset kilpailut Saarijärvellä järjestettiin 1929. Vuosikymmenten kuluessa niistä kehittyi tapahtuma, jonka edelle Suomessa menivät vain maaottelut ja Kalevan kisat. Vielä 1991 Saarijärvi oli niin kovassa huudossa, että 5000 metrin juoksun startti- ja palkintorahat olivat yhteensä 120 000 markkaa.
Lasikuitumies Pentti Nikulan palkkioista juhannuksena 1962 ei Rahkonen mainitse, mutta hyville tienesteille edellispäivänä Kauhavalla maailmanennätyksen 494 hypännyt Nikula varmaan pääsi. Maksaneita katsojia oli ennätysmäärä 7870 (toisena päivänä noin 2000). Nikula hyppäsi Saarijärvellä 482, minkä jälkeen yritti vielä viidestä metristä, mutta ei sillä kertaa onnistunut. Tämän haamurajan vuoro tuli seuraavana talvena Pajulahden hallissa.
Saarijärvellä ymmärrettiin sekin, että rahaa kannatti polttaa muuhunkin kuin urheilijoihin. Esimerkiksi vuoden 1965 kisoissa maksettiin eniten ME-mies Ron Clarkelle ja kuuluttajana toimineelle Paavo Noposelle.
Rahkosen kirjassa on Saarijärven museosta löytynyt valokuva, jossa vuoden 1967 kisoissa keskustelevat Jörn Donner, Arthur Lydiard ja ”Tahko” Pihkala. Samana vuonna ilmestyneessä Donnerin Uudessa Maammekirjassa hän kirjoittaa: ”Järjestävällä seuralla tuntuu olevan rahaa ja halua maksaa vierailleen hyvin. Kaikki tietävät, että urheilijat eivät tule Saarijärvelle vieraanvaraisuuden, luonnonkauneuden ja viehätyksen vuoksi.”
Eikä Saarijärvelläkään enää 1990-luvulla luotettu pelkän urheilun voimaan. Vuonna 1990 kisojen ennakkomainonnassa tuotiin strip tease -esitys esille yhtä isoilla kirjaimilla kuin kuin Seppo Rädyn ja Risto Ulmalan nimet. Samana vuonna kentän laidalle ilmestyi myös olutteltta.
”Juhannuskisojen alennustila”, toteaa Rahkonen.
kari.naskinen@gmail.com