”Turvallisuusneuvosto tekee kaikki isot päätökset, ja vaikeita tilanteita voi olla edessä. Silloin Suomellakin on oltava selvät kannat asioihin”, sanoi Haavisto ja viittasi mahdollisiin kriiseihin mm. Lähi-idässä, Iranissa ja Pohjois-Koreassa.
Haavisto itse on ollut monissa YK:n tehtävissä, ja tällä hetkellä hän toimii ulkoministeri Erkki Tuomiojan erityisedustajana Afrikan kriiseissä, erikoisalueinaan Somalia ja Sudan.
Haavisto kertoi monin esimerkein niistä tehtävistä, joita hänellä on ollut Afrikassa. Siellä suomalaiseen asiantuntijuuteen kohdistuu suuria odotuksia, koska Suomi on Afrikasta katsoen siinä osassa maailmaa, jossa ihmisoikeuskysymykset ovat ehdottoman hyvässä kunnossa.
”Olen minä kuitenkin joutunut kertomaan, että eivät nämä asiat Suomessakaan aina ole olleet kunnossa. Eihän ole sataakaan vuotta siitä, kun meillä ei ihmisoikeuksia noteerattu pennin vertaa”, sanoi Haavisto tarkoittaen vuoden 1918 kansalaissotaa ja varsinkin sen ”jatkohoitoa”.
Kun kansalaissota alkoi tammikuussa 1918, keskeytettiin eduskunnan toiminta. Kolme kansanedustajaa surmattiin, kymmeniä piiloutui ja joitakin pakeni Venäjälle. Seuraavan kerran eduskunta kutsuttiin koolle vasta toukokuussa, kun valkoiset olivat voittaneet sodan. Eduskunnan 92 sosialidemokraatista sallittiin vain Matti Paasivuoren jatkaa kansanedustajana, ja kaikkiaan valkoiset voittajat katsoivat niin, että vain 98 kansanedustajaa olivat kelvollisia jatkamaan työtään tässä tynkäeduskunnassa. Eduskunnan istunnossa tehtiin päätös viiden poissaolleen kansanedustajan vangitsemisesta, joista myöhemmin kaksi tuomittiin kuolemanrangaistukseen. Paasivuori teki välikysymykset "erinäisten eduskunnan jäsenten vangitsemisen johdosta" ja sananvapauden loukkaamisesta, mutta ei saanut kysymyksiinsä muita allekirjoittajia.
Toinen iso suomalaisia koskenut ihmisoikeusloukkaus oli, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 1939. Joten kokemusta on.
Afrikassa Haavisto edustaa Suomea, mutta tietenkin myös Eurooppaa. Tämä asetelma ei aina ole helppo, sillä lääkärin on itse oltava terve, jos aikoo neuvoa ja auttaa sairaita. Autettavat sanovatkin usein, että eiväthän Euroopankaan asiat ole kunnossa.
”Lisäksi tulevat esille moraaliset kysymykset. Esimerkiksi islamilaisessa maailmassa ei mitenkään voida ymmärtää sitä, että vaikka kuinka ollaan olevinaan kristittyjä, niin kuitenkin siinä uskonnossa hyväksytään sellaiset moraalisen rappion ilmentymät, kuten porno ja alkoholinkäyttö”, sanoi Haavisto.
Oman ongelmansa aiheuttaa se, että EU ei pysty varsinaisesti ottamaan esille Israeliin liittyviä asioita, koska EU:n rasitteena on Saksan jäsenyys.
Ihmisoikeuksien parantaminen on Haavistolle sydämenasia. Presidentinvaalien yhteydessä hän vastasi Helsingin Sanomien presidentinvaalikoneessa, että presidentin tulee ottaa ihmisoikeuskysymykset esille vieraillessaan maissa, joissa ihmisoikeuksia loukataan jatkuvasti. Ylen vaalikoneessa Haavisto sanoi, että presidentin tulee vaatia nykyistä tiukemmin Kiinalta ihmisoikeuksien kunnioittamista. Venäjä-suhteisiin liittyen Haavisto kannatti sitä, että Suomen tulee tuoda ihmisoikeudet vahvemmin esiin maidenvälisissä suhteissa.
kari.naskinen@gmail.com