Kun ministereitä valitaan, ei paljon panna arvoa pätevyydelle. Monin paikoin tilanne on sellainen, että jos sattuu valintahetkellä olemaan "oikeaa" sukupuolta ja sattuu olemaan kotoisin joltakin "sopivalta" alueelta, niin siitä vaan ministeriksi.
Tällainen sattumaministeri on esimerkiksi suomussalmelainen Merja Kyllönen (Vas), joka siis on nainen. Hänet nimitettiin liikenneministeriksi, vaikka hän itsekin sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei asiantuntemusta ole: "Helpottaisi, jos olisi edellisellä vaalikaudella ollut edes liikenne- ja viestintävaliokunnassa." (HS 30.6.)
Samassa haastattelussa ministeri sanoi, että liikennepäätöksissä pitää painottaa ennen kaikkea hankkeiden vaikutusta pysyvien työpaikkojen syntyyn. Eli mitä väliä vaikkapa liikenneturvallisuudesta, kunhan työpaikkoja syntyy. Alkaa varmaan Kainuuseen samanlainen tyhjien baanojen teko kuin 60-luvulla.
Syvällinen oli ministerin analyysi liikenneturvallisuusasioista: "Ajetaan liikaa ylinopeutta, humalassa ja ilman turvavyötä."
Vaan eipä ihme, sillä ministeri sanoi, että hänen olonsa nyt ministerinä on kuin puusta pudonneella. Kun tällaisia puusta pudonneita ministereitä valitaan, korostuu ministeriöiden virkamiesten rooli.
Kummallista on myös, että ministereille jaetaan erikoisia yhdistelmähommia. Millä perusteella Krista Kiuru (SDP) on sekä asunto- että viestintäministeri? Kyllä laaja-alainen pitää olla, että hoitelee samanaikaisesti vaikkapa vuokra-asuntotuotannon rahoitusta ja tv-lupapolitiikkaa.
kari.naskinen@gmail.com