Eduskunnan kyselytunneilla mennään aina samalla mallilla. Jutta Urpilainen kysyy ja Jyrki Katainen vastaa, Jouko Skinnari kysyy ja Mauri Pekkarinen vastaa. Sitten ministeriaitiossa Anne Holmlund siirtyy takarivistä eturiviin Anni Sinnemäen tilalle, ja kas kummaa, heti joku kysyy Anne Holmlundilta.Kansanedustaja Marjaana Koskinen kirjoitti Uutispäivä Demarissa (12.10.), että kyselytunnit ovat pelkkää teatteria. Eduskuntaryhmät sopivat ennalta, mistä asioista kysytään ja ketkä kysyvät ja ketkä vastaavat. Puhemies Sauli Niinistölle kerrotaan, kenelle pitää puheenvuorot antaa.
Typerintä nykyisin esitettävissä kysymyksissä ovat ne, jotka tulee hallituspuolueiden sisältä. Ne ovat todellisuudessa kehuja hallitukselle, mutta on näennäisesti peitelty johonkin yhtä tyhjän kanssa olevaan kysymykseen.
Marjaana Koskinen aloitti kansanedustajana 1995, ja silloin kyselytunnit olivat hänen sanojensa mukaan rehellisiä. Silloin kuka tahansa sai kysyä.
"Kyselytunnit olivat ennen aitoja, ei puhemies eivätkä ministerit tienneet etukäteen, mitä kysytään. Vastauksetkin olivat aidompia, joskus tietysti kysyjä jäi myös kokonaan ilman vastausta ministerin tietämättömyyden takia", kirjoitti Marjaana Koskinen.
Nykyministerit eivät halua kärähtää tietämättömyydestä, joten kyselytuntisysteemiä on pitänyt muuttaa. Marjaana Koskisen paljastuksen jälkeen on kuitenkin enää turha katsoa kyselytunteja. Eivätkä kansanedustajatkaan istuisi kyselytunneilla, ellei niitä televisioitaisi - ruhtinaalliset palkankorotukset ja verottomat kulukorvaukset puhtaana käteen saisi ilmankin, vaikka kahvilassa istuskellen.
Nykyisillä kyselytunneilla pääsevät ääneen harvat ja valitut. Marjaana Koskinen sanoo, että entistä enemmän ollaan muutenkin menossa tilanteeseen, jossa eduskunnan kokoonpanoksi riittäisi alle sata kansanedustajaa.
kari.naskinen@gmail.com