Tradekan vaalien postiäänestys päättyy tänään. Valitaan osuuskunnalle uusi edustajisto. Toivottavasti kysymyksessä on muukin kuin vanhan perinteen muodollinen jatkaminen. Tämä toivomus on aiheellinen siltä pohjalta, mitä tapahtui viime vuoden lopulla, kun Euromarketteja alettiin myydä. Edustajiston jäsenet saivat vasta lehdistä lukea, että Suomen Lähikauppa Oy oli päättänyt myymisistä, ensin Porissa, sitten Tampereella. Nyt jo kuusi Euromarkettia on siirtynyt porvarillisen S-ryhmän omistukseen.Myyntiuhan alla on todennäköisesti myös Lahden Euromarket, joka syyskuussa 1992 avattiin Eka-marketin seuraajaksi. Silloin lehdissä luki, että oli avattu ”Suomen ensimmäinen eurooppalainen hypermarket”. Nimi Euromarket oli ostettu kauppias Jorma Ihatsun Euromarket Oy:n konkurssipesältä. Ihatsun vanhan Euromarket-konsernin yhtiöitä olivat mm. Valintatalo, Fotoyks, Kehä-Siivous ja Juniorimainos.
Mitä virkaa on edustajistolla, jota ei edes informoida tehtävistä yrityskaupoista? Olkoonkin, että Suomen Lähikauppa Oy:n pääomistaja on ruotsalainen pääomasijoittaja IK Investment Partners, niin Tradekan omistusosuus on silti 16 prosenttia. Kyllä Tradekan edustajistolla pitäisi jonkinlainen sananvalta yhtiössä olla.
Suomen Lähikauppa Oy:llä on vielä 19 Euromarkettia. Samoin on 546 Siwaa ja 181 Valintataloa. Lisäksi Tradekalla on hotelli- ja ravintolatoimintaa harjoittava Restel, joka teki viime vuonna erittäin hyvän tuloksen.
Punapääomalla oli huonot puolustajat edelliselläkin kerralla, kun niitä olisi tarvittu. Konkurssia ei sentään syksyllä 1993 tullut, mutta ei paljon muutakaan. KOP ja SYP olivat yrittäneet ajaa Eka-yhtymää konkurssiin osin ideologisista syistä: punapääoman iso linnake olisi haluttu nurin. Nämä kriittiset vaiheet Ekan ympärillä kuvataan seikkaperäisesti fil.tri Jorma Kallenaution laajassa historiateoksessa Lamasta uuteen nousuun – Eka-yhtymän ja Tradeka-yhtymän historia 1983 - 2008 (SKS, 2009). Kallenautio on vetänyt yhteen niitä syitä, mitkä johtivat Ekan vaikeuksiin. Yksi merkittävä oli, että edistysmielisen osuustoimintaliikkeen ja koko punapääoman rakenteita puolustamaan kykeneviä tahoja ei lamavuosina ollut. Eka ei kuulunut mihinkään ns. finanssileiriin. Punapääoman yrityksillä ei ollut omistuksia vaikutusvaltaisissa pankeissa, eikä pankeilla ollut omistuksia Ekassa.
Vasemmistopuolueistakaan ei ollut Ekan puolustajiksi tai auttajiksi ahdingossa. Merkillepantavaa tästä näkökulmasta oli varsinkin SDP:n matala profiili Ekan suhteen. Sosialidemokraattien helsinkiläinen johtokin oli perinteisesti enemmän Elanto- kuin Eka-henkistä.
Kun Ulf Sundqvist oli eronnut SDP:n puheenjohtajan tehtävästä, hänen seuraajansa Paavo Lipponen ei taustaltaan omannut yrityselämän näkökulmaa eikä puoluejohdolla muutenkaan riittänyt tahtoa määrätietoisiin toimiin tällä alueella.
Kuvaavaa oli, että Ekan kurja tilanne ei tullut puoluehallituksessa kertaakaan esille ennen kuin 21.10., jolloin Eka oli jo haettu yrityssaneeraukseen. Yrityssaneeraus käynnistyi 22.10.
Tuolloin elettiin niitä aikoja, jolloin Suomessa alkoi puhaltaa voimakas oikeistopoliittinen tuuli. Kallenaution mukaan Eka-yhtymän osuustoiminnallinen liiketoiminta sopi huonosti senhetkiseen talouselämässä suosittuun monetaristis-uusliberalistiseen talouskäsitykseen: ”Punapääoman linnakkeiden sortuminen sopi mitä parhaiten vahvassa nousussa olevan uusliberalistisen markkinatalouden yleiseen henkeen. Intohimoja työväen yritystoiminnan nujertamiseksi oli ilmassa paljon. Punapääoman häviöllä ajateltiin myös vahvistettavan kuilun partaalla olevaa sinivalkoista pääomaa.”
Sille ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaisia esteitä, että porvarillinen S-osuuskauppa on saanut paisua kuin pullataikina. Kunnallisessa kaavoituspelissä S-ryhmä on ollut ylivoimainen voittaja. Osuuskauppa Hämeenmaatakin on hyysätty kuin omaa lasta.
Poliittinen tuuli on nyt samansuuntainen ja entistä voimakkaampi. Tradekan edustajisto ei tuulen suuntaa pysty muuttamaan, mutta yrittäisi edes sen verran, ettei E-liike kokonaan loppuisi. Vai joko meidän on vaihdettava Ykkösbonus-korttimme Osuuskauppa Hämeenmaan vihreisiin kortteihin?
Jää sekin nähtäväksi, minkä kannan Tradekan tuleva edustajisto ottaa, kun melko varmaa on, että jossakin vaiheessa nousee esille myös osuuskunnan muuttaminen virtaviivaisemmaksi osakeyhtiöksi. Vai kysytäänkö kantaa ollenkaan?
kari.naskinen@gmail.com