Kun Kokoomus puhuu rakenteiden tarkastelusta, se tarkoittaa, että hyvinvointivaltion rakenteita pitäisi muuttaa. Asia on ajankohtainen kunnissakin juuri nyt, kun tehdään ensi vuoden talousarvioita. Eivätkä demaritkaan ole olleet sivustakatsojia tässä rakennepelissä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on yhteistuumin rakenteita myllätty voimakkaasti. Tuloksena tästä on ollut, että vaaleilla valitut valtuustot ovat antaneet pois omaa valtaansa.
Lahden kaupungillakin on joko kokonaan tai osittain omistamia osakeyhtiöitä lähes 40, lisäksi on säätiöitä ja muita yhteisöjä. Niiden kaikkien päätöksenteon on kaupunginvaltuusto ulkoistanut pois itseltään - ja ongelmia on.
Enää ei edes puhuta kunnasta. Kunta on nykyisin konserni, ja entisen kunnan asukkaat ovat asiakkaita, jotka ostavat palveluita konsernin eri liiketoimintayksiköiltä.
Yksityistäminen, yhtiöittäminen, ulkoistaminen, tilaaja-tuottajamalli, kilpailuttaminen. Nämä kaikki ovat asioita, mitkä liittyvät rakenteiden muuttamiseen. Tämä iso asiakokonaisuus on heikentänyt edustuksellisten toimielinten vaikutusmahdollisuuksia. Vaikka kuinka sanotaan, että kyllähän valtuusto piirtää isot linjat myös kunnan omille yhtiöille, niin tosiasia on, että demokratiavajetta syntyy.
Ongelmallista on, että yhtiöt ja säätiöt toimivat omien lainsäädäntöjensä mukaan. Jo pelkästään tiedonsaanti niistä on vaikeaa, koska yhtiöiden ja säätiöiden asiakirjat eivät ole samalla tavalla julkisia kuin kunnallisten elinten.
Tyypillistä on sekin, että kun valtuusto valitsee edustajansa johonkin osakeyhtiöön, niin sillä sekunnilla nämä edustajat muuttuvat. He eivät enää ole valtuuston edustajia yhtiössä, vaan yhtiön edunvalvojia valtuustossa. Sama koskee kuntayhtymiä.
Kunnallisalan kehittämissäätiön äskettäin julkaisemassa kirjassa Kilpailuttaminen poliittisena päätöksenä todetaan, että kilpailuttamisen ja muiden managerististen uudistusten on havaittu horjuttavan perinteisiä demokraattisia arvoja ja heikentävän kansalaisten käsitystä poliittisten toimijoiden asemasta. Vaaranpaikka tämäkin. Kun usko poliittiseen järjestelmään horjuu, niin mitä sitä äänestämäänkään kannattaa vaivautua…
Kuntapalvelujen kilpailuttamisella on ainakin neljä kielteistä sivuvaikutusta demokraattisen hallintotavan kannalta:
1) Johtaa vaaleilla valittujen edustajien vaikutusvallan kaventumiseen.
2) Virkamiesten vaikutusvalta palvelutuotannon järjestämisessä lisääntyy aiempaa itsenäisemmän aseman myötä.
3) Uudistukset lisäävät poliittis-hallinnollisen koneiston sirpaloitumista.
4) Kun päätöksenteko siirtyy politiikasta markkinoille, muuttuu julkinen sektori ”supermarketiksi” ja yksilön asema järjestelmässä muuttuu kansalaisesta kuluttajaksi.
Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa (Vastapaino, 2008) on kirja, jonka tekijä Briitta Koskiaho sai Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton tämänvuotisen tunnustuspalkinnon. Hän on Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen entinen sosiaalipolitiikan professori. Briitta Koskiahon kirja perustuu hänen laajaan tutkimustyöhönsä sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä sekä tilaaja-tuottajamallin kehityslinjoista Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Hänen mukaansa Suomessa ei ole riittävästi selvitetty, mitä ihmisille, julkisen vallan vastuulle ja kansalaisjärjestöille tässä muutoksessa tapahtuu.
Briitta Koskiaho sanoo, että sosiaalipoliittiset arvot ja tavoitteet ovat väistynet taloudellisten arvojen ja tavoitteiden tieltä. Nykyisin huomio kiinnitetään yksipuolisesti palvelujen tuotantoprosessiin, kun aiemmin kiinnostuksen kohteena oli se, miten moni saa tarvitsemansa palvelut ja ovatko toimet auttaneet sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien poistamisessa.
”Yksityistämisen tielle lähteminen vaatii koko yhteiskuntamallin muuttamista”, sanoo Briitta Koskinen.
Näin malli vain on muuttunut ilman sen suurempia ohjelmanjulistuksia. Ei ole yksityistämisohjelmaa sen paremmin maan hallituksella kuin kunnillakaan, mutta juna vain kulkee reitillä Oikeudenmukainen yhteiskuntamoraali – Rahan valta.
kari.naskinen@gmail.com