Otsikolla ”Kotiinpaluu” aloitin kirjoittamisen Viikko-Hämeessä tällä viikolla. Otsikko siksi, että 40 vuotta sitten olin toimittajana ensimmäisessä sanomalehtityöpaikassani Hämeen Kansassa Hämeenlinnassa. Vuoden 2001 alussa Hämeen Kansa ja lahtelainen demarilehti Päijätseutu yhdistyivät Viikko-Hämeeksi.Puoluelehtikenttä on viime vuosikymmenten aikana muuttunut kovasti, siis supistunut. Aikoinaan melkein joka kaupungissa ilmestyi useampia sanomalehtiä, mutta sittemmin tilanne ajautui siihen, että kaupunkien kakkos- ja kolmoslehdet joutuivat harventamaan ilmestymiskertojaan tai kokonaan lopettamaan toimintansa.
Vuonna 1971 tuli valtion budjettiin ensimmäisen kerran kuljetusavustuksen nimellä tunnettu lehdistötuki (nykyrahassa 1,3 miljoonaa euroa). Se vähän auttoi, mutta alkanut kehityksen suunta ei enää vaihtunut.
Vanhasen - Kataisen hallitus on muuttanut puoluelehtien saamaa lehdistötukea niin, että nyt se on osa yleistä puoluetukea. Aikaisemmin puolet tästä tuesta määräytyi kansanedustajien lukumäärän mukaan ja puolet jaettiin valikoivana tukena, mutta nyt tuen suuruus riippuu pelkästään puolueiden kansanedustajien määrästä. Tuki on 90 000 euroa edustajaa kohden.
Varsinkin Kokoomukselle uusi linjaus sopii. Kun sillä ei enää ole omia sanomalehtiä - vain kerran viikossa ilmestyvä Nykypäivä - piti lehdistötukea muuttaa, ja nyt nämä rahat onkin tarkoitettu puolueiden ”tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen”. Muilla puolueilla lehtiä edelleen on, mutta Kokoomus voi näilläkin rahoilla tehostaa esimerkiksi vaalimainontaansa, mikä tulkitaan viestinnäksi.
Sosialidemokraateilla on tällä hetkellä yhdeksän lehteä, joista useammin kuin kerran viikossa ilmestyvät Uutispäivä Demari (5), oululainen Pohjolan Työ (3) ja porilainen Uusi Aika (3). Keskustalla ovat virallisina äänenkannattajinaan Suomenmaa (4), Karjalan Maa (3) ja Lalli (1) sekä sitoutumattomina kepulaisina Ilkka (7) ja Keskisuomalainen (7). Vasemmistoliiton lehtitilanne huononi taas viime viikolla harmittavasti, kun Kansan Uutiset vähensi ilmestymiskertansa 4:stä 1:een. Lisäksi ovat oululainen Kansan Tahto (3) ja porilainen Satakunnan Työ (1).
Kokoomuksen asema on tietenkin ylivoimaisesti paras, kun kaikki maakuntien ykköslehdet ovat porvaripolitiikan sitoutumattomia, mutta vakaumuksellisia äänenkannattajia.
Lehdistötilanteen muuttumisen havainnollistaa sekin, kun muistelee tilannetta Lahdessa 40 vuotta sitten. Vaikka täällä ei enää muita sanomalehtiä ilmestynyt kuin ESS, niin aluetoimittajia oli runsaasti. Pentti Hämäläinen kirjoitti Suomen Sosialidemokraattiin, Pentti Mäkinen Kansan Uutisiin, Kauko Timonen TPSL:n Päivän Sanomiin, Jaakko Jarva Aamulehteen, Osmo Näppi Uuteen Suomeen, Jarmo Haapalainen Suomenmaahan, STT:lle välitti uutisia Erkki Karhinkoski ja Helsingin Sanomilla oli Lahdessa parhaimmillaan 2-3 toimittajaa. Enää ei aluetoimittajia ole ollenkaan.
Kaksikymmentä vuotta sitten perustettu Päijätseutu ei ollut ensimmäinen demarilehti Lahdessa. Jo 1907-14 täällä ilmestyi Raivaaja, parhaimmillaan 6-päiväisenä. Vararikko kuitenkin tuli, ja muutaman kuukauden ajan Lahdessa räpiköi vielä seuraajana Kansanvalta-lehti. Piirijärjestön omaksi lehdeksi Raivaaja ei päässyt, sillä piirikokouksessa se hävisi äänestyksen Hämeen Voimalle, joka oli alkanut ilmestyä Hämeenlinnassa suunnilleen samoihin aikoihin. Hämeen Voima lakkasi ilmestymästä kansalaissodan jälkeen ja sen seuraajaksi perustettiin Hämeen Kansa.
Lahdessa on aikoinaan ilmestynyt muitakin puoluelehtiä. Kokoomuksella olivat Lahti-lehti ja vähän aikaa evakkolehti Karjalakin, Maalaisliitolla Uusi Häme ja toinen evakkolehti Karjalan Sanomat (Maakansa), SKDL:llä Työn Valta ja IKL:llä Lahden Suunta.
Syntymäkaupungistani Jyväskylästä muistan, että meille tulivat kotiin SDP:n Työn Voima (ent. Sorretun Voima, nyk. Keski-Suomen Viikko) ja Maalaisliiton Keskisuomalainen. Kokoomuksellakin oli oma sanomalehtensä, joka vielä 70-luvulla yritti pelastautua paikallisena iltapäivälehtenä (Keski-Suomen Iltalehti).
Etelä-Suomen Sanomat aloitti 1914 Nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajana. Vuonna 1918 puolueen enemmistö päätti liittää puolueen uuteen Kansalliseen Edistyspuolueeseen, liberaaliseen oikeistopuolueeseen.
Muutosta on tapahtunut myös isompien lehtien kohdalla. Lukijoita on hävinnyt. Levikintarkastus Oy:n mukaan muutokset vuodesta 1992 vuoteen 2008: ESS 69 500:sta 60 500:een, Hämeen Sanomat 32 000:sta 29 800:een, Kouvolan Sanomat 34 000:sta 28 500:aan, Itä-Häme 14 400:sta 11 700:aan jne. Viikko-Hämeestä ei saa yhtä pitkää aikasarjaa, mutta vuodesta 2003 vuoteen 2008 Viikko-Hämeen levikki kasvoi 6650:stä 8330:een.
Kaupunkilehdilläkin on vaikeutensa. Eero Lehden (Kok) firma on lakkauttanut jo Lahden ja Forssan Viikkouutiset, ja Uusi Lahti lopettanee kohta viikonvaihdenumeronsa.
kari.naskinen@gmail.com