Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi kirjoitti Helsingin Sanomissa kauniisti siitä, miten yrityk-sillä pitäisi olla toiminnassaan yhteiskuntavas-tuuta - siis pitäisi. (HS 3.4.) "Vastuullisesti toimivat yritykset pyrkivät edistämään parempaa yhteiskuntaa... Taloudellisen vastuun kautta yritys voi tuottaa hyvinvointia omistajilleen ja myös laajemmalle yhteiskunnalle" jne.Varsinkin näinä aikoina nähdään taas, mitä se yritysten vastuullisuus yhteiskuntaan päin on. Tärkeintä on johtajien ja omistajien ruhti-naallinen palkitseminen.
Suorapuheinen teollisuusmies Jalo Paananen on monta kertaa esitelmöinyt yritysfilosofioista, ja tärkeintä niissä on, että rahaa pitää ansaita niin paljon kuin mahdollista.
"Yritystoiminnan arvoja mitataan ainoastaan tilinpäätöksen viimeisellä rivillä", sanoi Paananen ESS:n haastattelussa 18.3.2006. Se viimei-nen rivi kertoo, paljonko on tullut puhdasta voittoa.
"Tätä lainalaisuutta ei saa millään argumenteilla pehmittää. Yrittäminen lähtee halusta rikastua", sanoi Paananen.
Nyt kun talouselämä on laskusuhdanteessa, ei viimeisellä rivillä ole yhtä isoa summaa kuin edellisen tilivuoden päätyttyä. On paniikki, kun viimeisen rivin voittosumma on pienentynyt 6 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon.
Tuolloin 2,5 vuotta ennen nykyisen laman alkua Paananen sanoi, että "lama puhdistaa pöydät". Yrityksille lama antaa tilaisuuden suursiivoukseen. Siivotaan pois sellaistakin, mitä ei tarvitsisi siivota.
Näinä aikoina puhutaan entistä enemmän yritystoiminnan laajen-tamisesta julkisten palvelujen puolelle. Voiton maksimointiin ja ahneuteen perustuvan yritystoiminnan haluttaisiin ottavan vastuun mm. terveydenhoidosta. Kuitenkin Suomi on jo nyt ainoa maa, jossa valtio rapauttaa julkista terveydenhuoltojärjestelmäänsä syytämällä rahaa yksityislääkäreille (Kela-korvaukset).
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Ilmo Keskimäki ja professori Martti Kekomäki pitävät tätä suomalaista systeemiä epätyydyttävänä historiallisen kehityksen tuloksena. Kaiken lisäksi yksityisen lääkärikeskustoiminnan takana ovat kansainväliset sijoittavat, joille näin ollen ohjautuu suomalaisen sosiaaliturvan rahoja.
Jos Kela-korvauksia ei annettaisi yksityislääkärikäynneistä, ne miljoonat ja miljoonat voitaisiin panna julkisen terveydenhoidon kehittämiseen.
kari.naskinen@gmail.com