"Vuosi 2009 tulee olemaan Lahden taloudessa välivuosi siirryttäessä korkeasuhdan-teesta taantumaan", sanotaan kaupungin talousarviokirjassa.Jos näin käy, ollaan vielä ensi vuonna kohtuullisissa asemissa. Totuus nimittäin voi olla, että ei tule välivuotta, vaan siirrytään suoraan taantumaan.
Kuntatalouden erikoistutkija Heikki Helin piirtää tuoreessa tutkimuskatsauksessaan niin epävarman kuvan suurten kaupunkien vuodesta 2009, että hirvittää. Samalla linjalla jatkoi Helsingin Sanomat, joka otsikoi juttunsa kuntien sosiaali- ja terveysmenoista: "Isojenkaan kuntien verorahoitus ei riitä peruspalveluihin" (HS 27.12.2008)
Mutta välivuosi? On se Lahdessa mahdollista, sillä meillä sosiaali- ja terveysmenojen kasvu oli tammi-elokuu/2008:sta tammi-elokuu 2009:ään keskimääräistä pienempi. Reserviäkin on tavallista paremmin, sillä vuosikate oli vuonna 2008 hyvää luokkaa.
Lahden kaupungin myönteinen kehitys mm. lainamäärän osalta on kuitenkin nyt ohitettu. Vuonna 2008 pystyttiin pitkäaikaisten lainojen määrää pienentämään 18,5 miljoonalla eurolla, mutta vuonna 2009 lainamäärä kasvaa ainakin 37 miljoonaa euroa, ja kahtena seuraavana lähes 50 miljoonaa euroa kumpanakin!
Vuoden 2009 talousarviot ovat aika löyhällä pohjalla, koska tulokehitystä ei kukaan ole pystynyt kovin tarkkaan arvioimaan. Lahdessa ja lähikunnissa velkamäärät euroa/asukas ovat budjettilukujen mukaan joka tapauksessa seuraavat:
825 Hämeenkoski
1189 Lahti
1207 Hollola
1234 Asikkala
1366 Artjärvi
1455 Nastola
1930 Orimattila
2146 Kärkölä
Tällaiset vertailut ovat nykyisin vaikeampia tehdä kuin aikaisemmin, varsinkin isojen kaupunkien kesken, koska ne ovat organisoineet toimintansa ja taloushallintonsa eri tavoin. Tämän takia ei enää voi käyttää vertailuperusteena edes ennen niin yksiselitteistä tunnuslukua kuin vuosikate/asukas. Valtiovarainministeriön tuoreessa katsauksessa 22/2008 tosin esitetään vielä, että "sadan euron vuosikateraja asukasta kohti on lähinnä alaraja, koska pitemmällä aikavälillä vuosikatteen tulisi kattaa vähintään käyttöomaisuuden kirjanpidolliset poistot".
Tähän kuitenkin tilasto Lahden seudun kuntien vuosikatteista (euroa/asukas) talousarviolaskelmien 2009 mukaan:
309 Asikkala
303 Lahti
214 Kärkölä
197 Hämeenkoski
183 Orimattila
161 Nastola
159 Hollola
55 Sysmä
Vuosikate on kunnan tulojen ja menojen erotus. Tuloja ovat myös valtiolta saatavat rahat, mutta niiden kanssa on viime vuosina ollut vähän niin ja näin. Helin totesi Hesarin jutussa, että valtio on "vetkutellut kustannusten nousun korvaamisessa" ja että "ilman valtion lisärahaa ei kuntien palveluita voida turvata."
Kuntien valtionosuudet kasvavat vuonna 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 494 miljoonaa euroa, mutta käytännössä ne pienenevät. Tuosta summasta 374 miljoonaa korvaa vain sen, minkä kunnat häviävät hallituksen vuodelle 2009 lupaamilla verohelpotuksilla, kun ne pienentävät kunnallisveron tuottoa. Indeksitarkistusten osuus puolestaan on 199 miljoonaa euroa (tarkoittaa sitä, että valtio ottaa valtionosuuksissa huomioon yleisen hintojen nousun). Kun nämä summat lasketaan yhteen, jäävät kunnat valtionosuuksissa jälkeen 79 miljoonaa euroa vuodesta 2008.
kari.naskinen@gmail.com