Nimimerkki Tuomo-setä kysyi elokuun lopulla ESS.fi-keskustelupalstalla: "Mitenkäs se meni aikoinaan? Eikös ollut tarkoitus, että kaupunki auraa Paasikivenkadun hiihtojen aikana, ainoastaan. Kuinka ollakaan, tulikin koko stadion kaupungin omistukseen ja harteille. Ei se niin ensin pitänyt käydä, siellä hiihtoseuran saunalla paiskattiin kättä."Näin nämä asiat nyt menevät sekä maailmalla, Suomessa että Lahdessa. Viimeksi on käynyt ilmi, että vanha konserttitalo kaatuu veronmaksajien niskaan. Rakennus on mennyt huonoon kuntoon, mutta sen omistavalla säätiöllä ei ole varaa korjauksiin.
Säätiön asiamies Paula Kurki-Suonio (Kok) sanoi suoraan, että talo joutuu kaupungin haltuun, halusipa se tai ei. Säätiö on ottanut kaupungilta 1,8 miljoonan euron lainan, minkä vakuutena konserttitalo on. Siten talo lankeaa säätiön varattomuuden takia kaupungille. (ESS 19.12.)
Sen jälkeen alkaisi remontti, joka maksaisi meille veronmaksajille alustavan kustannusarvion mukaan yli 15 miljoonaa euroa.
Toinen vaihtoehto olisi, että koko roska myytäisiin YIT:lle, joka on ilmaissut kiinnostuksensa. Sanotaan kuitenkin, että osa konserttitalosta on määrätty suojeltavaksi, minkä takia YIT ei taloa halua. Aivan yksiselitteinen ei tämä suojeluasia kuitenkaan ole. Konserttitalon tontilla ei nimittäin ole virallista suojelukaavaa, joten kyllä sen purkaa voi.
Meidän veronmaksajien kannalta on nurinkurista sekin, että ensin myydään Vuorikadun koulu ja sitten ostetaan vierestä romu konserttitalo.
Kaupungin syliin on kaatumassa myös Lahden Messut Oy. Se teki viime vuonna 700 000 euron tappion ja nyt on konkurssi edessä ilman ihmeparantumista. Kaupunki on osakkaana messuyhtiössä 15 prosentin osuudella, mutta kun muut osakkaat ovat köyhiä kuin kirkonrotat, joutuu kaupunki tässäkin tapauksessa pelastajaksi.
Eikä hyvältä näytä ensi vuosikaan, sillä Lahden Messut Oy järjestää tulevana vuonna vain neljä messutapahtumaa.
Perimmäinen syy messukatastrofiin on kuitenkin Lahden kaupunginvaltuuston päätös helmikuussa 2006: yhden äänen enemmistöllä 30-29 valtuusto hyväksyi, että uutta Lahti-hallia voidaan ryhtyä rakentamaan. Rakennuttaja oli Lahden yrityskiinteistöt Oy, minkä omistavat Lahden kaupunki (80,5 %) ja valtion Finnvera Oyj (19,5 %). Rakentamiskustannukset olivat 7 miljoonaa euroa.
Lahden Messut Oy:n silloinen toimitusjohtaja Jorma Helén sanoi SDP:n Viikko-Hämeessä, että ei kaupunki joudu mitään maksamaan uudesta messuhallista, vaan kyseessä on vain lainantakaus. Helén on Lahden liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja. Tämä pieni yhdistys on messuyhtiön suurin osakkeenomistaja.
Näin tämä kunnallisen toiminnan yhtiöittämiskehitys hämärtää asioita. Kaupunki perustaa itselleen yhtiön (Lahden yrityskiinteistöt Oy), yhtiö ottaa pankista 4,5 miljoonan euron lainan 6,2 prosentin korolla ja kaupunki takaa lainan. Ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, että asialla oli nimenomaan Lahden kaupunki.
Tulevan kaupungivaltuuston jäsenistä äänestivät 2006 Lahti-hallipäätöksen puolesta SDP:n Alettin Basboga, Sirkku Enojärvi, Susanna Iivonen-Pekesen, Eila Jokinen, Mika Kari, Ulla Koskinen-Laine, Erkki Nieminen, Jarkko Nissinen ja Jouko Skinnari, Kokoomuksen Sari Kurikka, Arja Nikkanen, Juha Rostedt, Simo Räihä, Jari Salonen, Ilkka Simolin ja Ilkka Viljanen sekä Kristillisdemokraattien Marjo Loponen ja Leena Mantere.
Lahti-hallin rakentamista vastustivat Kokoomuksen Matti Kataja, Leena Luhtanen, Tuija Nurmi, Einari Pohjolainen, Pentti E Rantanen, Reijo Salminen ja Merja Vahter, SDP:n Jari Hartman, Paul Sundström, Ulla Vaara ja Anneli Viinikka, Vasemmistoliiton Antti Holopainen, Pekka Järvinen, Vuokko Kautto ja Eino Vuori, Keskustan Maija-Liisa Lindqvist ja Maarit Luukka sekä Vihreiden Helena Aaltola ja Kirsti Vaara.
Ei tule maailma toimeen ilman veronmaksajia. Autotehtaat, vakuutusyhtiöt ja pankitkin joudutaan pelastamaan verovaroin. Suomessa Kokoomus on kuitenkin sitä mieltä, että veroja ei pitäisi kerätä ollenkaan, vaan kaikkien tulisi pärjätä omillaan.
kari.naskinen@gmail.com