Juttuni verotuksesta on aiheuttanut mielenkiintoista keskustelua. Jalo Paanasen tämänpäiväisen kirjoituksen (ESS) lisäksi olen saanut runsaasti sähköpostia aiheesta. Yllätyksenä on näköjään monelle tullut mm. se tieto, että pääomatuloista ei joudu maksamaan ollenkaan kunnallisveroa.Lainaan tähän otteita saamistani viesteistä; näin kirjoittaa esimerkiksi lahtelainen yritysjohtaja:
"Ymmärrän kyllä, että firmojen on aika kallista maksaa palkkaa. Myös siksi yrittäjäomistajat jättävät palkan ottamatta ja hoitavat tulonsa osinkojen yms. kautta."
"Kun ajatellaan, että Paananenkin ottaisi firmasta miljoonan euron vuosipalkan, se maksaisi firmalle noin 1.4 milj. euroa ja huonontaisi tulosta. Sen lisäksi ao. henkilö maksaisi noin 500 000 euroa henkilökohtaista veroa. Eli yhteiskunta saisi 900 000 euroa tuloa ko. vuosiansiosta. Nyt kun ottaa miljoonaa euroa osinkoa, saa verottaja siitä vain 280 000 euroa. Tosin firman on täytynyt olla voitollinen ja maksaa siitä verot - myös kunnalle, luulisin."
"Iiro Viinanen on viime aikoina ollut hyvin tuohtunut tästä piirteestä, että johtajaomistajat maksavat veroja alle 30 % tuloistaan. Hän tykkää, että se ei ollut lain muutoksen tarkoitus aikoinaan. Poliittinen paine taitaa olla aika kova muuttaa pääomaverotusta tulevaisuudessa", kirjoittaa yritysjoihtaja.
Toinen selittää asiaa toisesta näkökulmasta:
"Mitä enemmän tuloja, sitä vähemmän veroja." Väitteesi perustuu siihen, että pääomatulojen veroprosentti on 28. Mielenkiintoinen ajatusleikki olisi, että kaikkien verovelvollisten kaikkia tuloja verotettaisiin tämän alhaisen veroprosentin mukaan. Lyön vetoa, että seurauksena olisi kauhea mekkala, koska melkoiselle määrälle kansalaisia verotus kiristyisi. Eli pääomatulojen edullisuus ei ole absoluuttinen vaan suhteellinen totuus."
"Kuten totesit muilta kuin pörssiyhtiöiltä saadut osingot ovat verovapaat 90 000 euroon saakka. Tämä tuntuu ensi silmäyksellä epäoikeudenmukaiselta muita veronmaksajia kohtaan. Syynä on kuitenkin se, että osinko ei ole vähennyskelpoinen menoerä osinkoa maksavalle yhtiölle, joten kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi on päädytty tähän järjestelmään. Se synnytettiin, kun yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Olen koko ajan ihmetellyt tätä keinotekoista rakennelmaa. Sama lopputulos olisi saavutettu, jos osinko olisi saajalleen veronalaista tuloa ja maksajalle vähennyskelpoinen kulu aivan samalla tavalla kuin korkotulo ja korkokulu ovat. Se huono puoli esittämässäni mallissa olisi, ettei siitä saisi yhtä meheviä juttuja kuin esim. nyt käyttämäsi."
kari.naskinen@gmail.com