Tämän päivän Etelä-Suomen Sanomissa kirjoitan siitä, miten valtio ei ole kompensoi-nut kunnille niitä talou-dellisia menetyksi, joita kahden viime vuosikymmenen aikana ovat aiheut-taneet valtiovallan leikkaukset kuntien verotuloista, valtionosuuksista, indekseistä ja kustannustenjaosta. Sama jatkuu ensi vuonna.Tuorein tieto on, että Matti Vanhasen hallitus esittää kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain rikkomista. Esityksen mukaan kuntien valtionosuuksia lisätään tai vähennetään ensi vuonna verotulojen pienentymisen vuoksi, ja isot kunnat pannaan maksamaan pienten kuntien veromenetykset.
Ensi vuoden verotuksessa pienituloisten veroja alennetaan työtulo- ja eläketulovähennyksiä nostamalla. Koska nämä vähennykset tehdään kunnallisverotuksesta, kunnat saavat vähemmän verotuloja. Sellaiset kunnat, joissa on paljon eläkeläisiä tai pientä palkkaa saavia, menettävät verotulojaan.
Puitelaissa on sovittu, että valtio hyvittää tällaiset menetykset. Nyt hallitus ottaa tämän hyödyn pois, ja näin ei ole ennen tehty. Tämä on poliittinen linjaus, jolla pienille kepulaisille kunnille saadaan lisää rahaa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne (kuvassa) sanoo suoraan, että esitys rikkoo voimassa olevaa lakia, eikä se vahvista kuntien taloutta.
"Iso kysymys on se, että valtio ei tee mitään kuntien veropohjan laajentamiseksi ja vahvistamiseksi puitelain mukaan. Sehän on voimassa olevaa lainsäädäntöä", sanoo Parjanne Uutispäivä Demarissa.
VEROTULOJEN KASVU
PYSÄHTYY LÄHES KOKONAAN
Kuntataloudella ovat edessään vaikeat vuodet. Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkila ennakoi, että kuntien verotulot kasvavat ensi vuonna vain 0,9 prosenttia ja seuraavanakin vuonna vain 2,9 prosenttia.
"Kuntien pitää sopeutua ennätyshyvästä verotulokasvusta liki nollakasvuun, eikä valtionosuuksiin ole luvassa juurikaan reaalista muutosta", sanoo Turkkila.
Vielä tänä vuonna kuntien verotulot ovat kasvaneet keskimäärin 6 prosentin vauhtia, näin Lahdessakin. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirran talousarvioesityksessä ensi vuoden kasvuksi on merkitty 3,6 prosenttia. Esityksensä Myllyvirta julkisti lokakuun puolivälissä, mutta viimeksi kuluneen kuukauden aikana sekä kansainvälisen, Suomen että Lahden suhdannenäkymät ovat selvästi huonontuneet.
Tuloverojen kasvuksi Myllyvirta on merkinnyt 3,9 % ja kiinteistöveron 3,7 %, mutta yhteisöveron Myllyvirta on jo ennakoinut jäävän ilman kasvua. Oleellisinta on tavallinen kunnallisvero eli lahtelaisten tuloista perittävät verot, mitkä muodostavat 88 % kaupungin verotuloista.
Kaupunginhallitus aloittaa talousarvion käsittelyn huomenna maanantaina.
kari.naskinen@gmail.com