Toriparkki veronmaksajien rahoilla yrittäjiä varten

Torin alle pitäisi rakentaa valtava parkkiluola, jotta keskustan kauppaliikkeisiin saataisiin lisää ostajia. Kun asiasta ensimmäisiä kertoja puhuttiin, tuotiin esille, että rakentamiskustannuksiin lähtisivät osallistumaan myös yrittäjät ja keskustan kiinteistöyhtiöt. Eivät ole puheitaan pitäneet, mutta tästä huolimatta osa poliitikoista ja varsinkin johtavat virkamiehet ovat toriparkin rakentamisen kannalla - meidän veronmaksajien rahoilla.

Kauhukuviakin on maalattu: jos toriparkkia ei saada, keskusta autioituu, koska kaikki ajavat syrjemmälle marketteihin. Tunnettu lahtelainen jokapaikandiplomi-insinööri Kalevi Tontti kirjoitti lehdissä, että Lahden keskustasta uhkaa tulla "punaisten lyhtyjen" alamaailma. Tarkoitti siis, että jos veronmaksajat eivät pidä huolta yrittäjien hyvinvoinnin maksimoimisesta, Lahden ydinkeskustasta muodostuu huora-, huume- ja viinapaikkojen keskittymä.

Todellisuus on toisenlainen, kuten on nähty kaikkialla maailmassa, Suomessakin. Olkoon tällaisia toriparkkeja tai ei, kaupunkien keskustat ovat joka paikassa ne kaikkein vetovoimaisimmat.

Sitäpaitsi Lahdessa ei parkkitilaongelmaa ole. Ainoa ongelmantapainen on se, että kaikille ei ole ilmaisia parkkipaikkoja. Tästä sain hyvän kuvan, kun toukokuun markkinapäivänä klo 10.30 - 11.30 ajelin ympäri kaupunkia tilannetta tarkastelemassa. Esimerkiksi linja-autoaseman takana olivat 10 tunnin kiekkopysäköintipaikat melkein kaikki täynnä, mutta vapaina oli 16 mittaripaikkaa siinä Jalkarannantien reunassa.

Ei toriparkista kuitenkaan ilmainen tulisi. Siksi sen kohtalo olisi samanlainen kuin nykyisten maksullisten parkkihallien. Siltapuiston pysäköintitalossakin oli markkinapäivänä klo 10.50 niin paljon vapaita paikkoja, etten viitsinyt edes laskea, ehkä sellaiset 50-80.

Jos toriparkki kaikesta huolimatta rakennetaan, sen kustantaminen kuuluu Lahden kauppakamarin, Päijät-Hämeen yrittäjien, Lahden yrittäjien, Lahden keskustaeheytys ry:n ja Lahden liikemiesyhdistyksen jäsenyrityksille sekä keskustan kaupoilta vuokratuloja saaville rikkaille kiinteistöyhtiöille.

kari.naskinen@gmail.com

Kuntaliitoksen kiirehtiminen "heikentänyt" itsenäisten kuntien talouslukuja

Joka tuutista julistetaan nyt kuntaliitoksen autuutta. Suur-Lahtea ajavat poliitikot ja virkamiehet ovat hurmoksessaan tyytyväisiä, kun kannustusta antavat Etelä-Suomen Sanomat, Uusi Lahti ja radiot. Viikkouutisten kannanotosta en ole aivan varma.


Taloudellisia laskelmia on tehnyt kunnallishallinnon tilintarkastusyhteisö Oy Audiator Ab. Kummallista on, että sen laskelmat ovat kuntaliitosta koskevassa esiselvityksessä (17.6.2008) kovin erilaisia kuin olivat vuosi sitten valmistuneessa liitoslaskelman loppuraportissa (15.3.2007).


Nyt ne näyttävät kuntaliitoksen kannalta paljon paremmilta kuin yhdeksän kuukautta aiemmin, vaikka tekijä on sama. Tulee mieleen vanha sanonta tilastosta ja emävaleesta. Joka tapauksessa haisee tarkoitushakuiselta.

Vuosi sitten Audiator ennusti, että jos kunnat säilyvät itsenäisinä, ovat niiden kunnallisveroprosentit vuonna 2016 seuraavat:

• Lahti 19,00 %
• Nastola 19,25 %
• Hollola 19,50 %
• Kärkölä 20,00 %
• Hämeenkoski 20,75 %
• Padasjoki 22,50 %
• Hartola 22,50 %

Nyt kun liitosta oikein tosissaan ollaan tekemässä, ennuste onkin paljon synkempi:

• Lahti 20,75 %
• Nastola 20,75 %
• Hollola 20,25 %
• Kärkölä 22,00 %
• Hämeenkoski 22,00 %
• Padasjoki 23,00 %
• Hartola 23,50 %

Jos nämä seitsemän kuntaa yhdistyisivät, olisi uuden ison Lahden kunnallisvero vuonna 2016 20,50 %.

Kun Audiator viime vuonna teki yhteenvedon siitä, millaisessa taloudellisessa asemassa kunnat olisivat itsenäisinä vuonna 2016, tilanne näyttäytyi suurimmalta osaltaan varsin hyvänä: "Lahti, Hollola, Kärkölä ja Nastola ovat hyvässä kierteessä olevia, taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 lyhennyksen."

Sen sijaan Padasjoki ja Hartola olisivat negatiivisessa kierteessä, ja Hämeenkoskikin melkein. Näitä kolmea siis kuntaliitos auttaisi.

Kuntien talouteen vaikuttavat myös valtionavustukset. Jos kuntaliitos tehtäisiin, ne pienenisivät 3 miljoonaa euroa. Vastineeksi tosin tulisi 7,5 miljoonan euron yhdistymisavustus, mutta se kompensoisi valtionapujen pienenemisen vain parin vuoden osalta, minkä jälkeen tämä valtiolta tuleva rahaliikenne vähenisi verrattuna siihen, että kunnat säilyisivät itsenäisinä.

kari.naskinen@gmail.com

Juniin ei voi luottaa, eikä pankkiin

Olin päättänyt, että eläkkeelle jäädessäni alan käyttää oikoradan junia Helsingin-reissuillani. Omalla autolla matkat sujuvat kokonaisajat huomioon ottaen nopeammin, mutta nyt kun ei ole kiirettä, voi ajella kiskoja pitkin.


Ensimmäinen matkani Z-junalla ei kuitenkaan kannustanut jatkamaan. Heti lähtö oli omituinen. Rautatieaseman seinätaulussa sanottiin, että juna Helsinkiin lähtee raiteelta 3. Ei lähtenyt, vaan piti sieltä tunnelin kautta koukata uudelleen asemalaiturille, jossa juna oli raiteella 2.


Kun sitten oli matkaa taitettu varttitunti, juna pysähtyi ja ilmoitettiin, että vaihteita ei saada toimimaan - ohjelmointivika. Kymmenen minuuttia odoteltiin, minkä jälkeen peruutettiin takaisin melkein Lahteen asti. Uusi startti ja nyt onnistui. Helsingissä juna oli 40 minuuttia aikataulusta myöhässä.


Pinna kiristyi, sillä meitä odotti laiva satamassa. Hiki hatussa ehdimme just ja just.


Tästä huolimatta uskalsimme myös palata Lahteen junalla. Laiva tuli satamaan klo 19, mutta kun taksijonossa oli sata ihmistä, päätimme kävellä rautatieasemalle. Klo 19.41 lähteneeseen Z-junaan emme ehtineet, joten otimme kalliimman IC-junan klo 20.12. Se tuli ilman pätkimisiä Lahteen, jossa täälläkin oli taas taksiongelma. Rautatieasemalla odotti vain yksi taksi. Saimme taksin 25 minuutin odottamisen jälkeen. Kotona olimme niin, että ehdin täpärästi EM-jalkapallo-ottelun alkuun 21.45.


Jos olisimme olleet omalla autolla, ei hermoja olisi koeteltu, ja takaisin kotona Lahdessa olisimme olleet viimeistään klo 21.


VR syyttää virheistään tietokoneohjelmia, niin kuin tässäkin tapauksessa. Ihmiset niitä tietokoneita kuitenkin ohjelmoivat.


¤ ¤ ¤



Sampo-pankistakin sanottiin, että kun ne tietokoneet eivät osanneet, niin solmuun meni koko systeemi.


Kuinkahan monta kymmentä miljoonaa työpaikkaa on tuhottu siksi, että on automatisoitu ja siirretty hommia huonosti toimiville tietokoneille?


Vielä kun tulisi se päivä, että koko tämä maailmanlaajuinen sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä kaatuisi. Päästäisiin takaisin tekemään oikeita töitä.


Pankeissa on vielä joitakin ihmisiäkin töissä. Viime viikolla piti käydä Padasjoen Helmipankin konttorissa, kun kaveri oli joutunut pulaan lomamatkallaan; lupasin panna hänen tililleen vähän rahaa. Kaverin tili on Padasjoen pankissa.


Menin pankkiin ja sanoin, että haluan siirtää omalta osuuspankin tililtäni pari sataa kaverini tilille. Pankkineiti tarvitsi oman tilini numeron, mutta kun en sitä muistanut, lähdin kotoa katsomaan sen. Satoi kaatamalla. Palasin pankkiin, jossa virkailija oli vaihtunut. Tämä toinen pankkineito sanoi kuitenkin, että ei rahaa voi siirtää osuuspankin tililtäni kaverini Helmipankin tilille. Pitää antaa käteistä rahaa. Satoi kaatamalla. Juoksin korttelin toiselle puolelle, nostin rahat automaatista ja vein pankkineidille.

Onneksi en ole Sammon asiakas, niin ei sateessa juoksuttamiseni mennyt ihan hukkaan. Sain sentään rahaa automaatista.


¤ ¤ ¤


Mitähän sitten, kun internet romahtaa eikä ihmiset palveluammateissa osaa mitään? Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan professori Hannu H. Kari on sanonut, että internetin romahtaminen on hyvin todennäköinen tapahtuma, kun katsotaan nykyisiä tunnusmerkkejä. Tähän johtava kehitys on alkanut virusten ja roskapostin räjähdysmäisestä kasvusta. Seuraavaksi edessä ovat verkkojen toimintavarmuuden luhistuminen ja internetin sisällön manipuloinnin lisääntyminen. Lopulta koko järjestelmä pamahtaa, koska saastan määrä verkossa ylittää sietokynnyksen, luottamus internetistä saatavaan tietoon on olematon ja vihamieliset hyökkäykset romahduttavat toimintavarmuuden.

Ilman tällaisia häiriköitäkin järjestelmä on jo monessa eri yhteydessä osoittautunut herkästi vioittuvaksi. Viimeksi opetushallituksen internetpalvelu simahti, kun piti tiedottaa opiskelijoille yhteishaun tuloksista.

Internetin haavoittuvuutta lisää, että jos jossakin päin maailmaa on väärinkäyttäjä, tämä pystyy käyttämään kaikkialla olevia turvallisuusaukkoja. Karin mukaan asiansa osaavat henkilöt voivat ottaa kymmeniä tuhansia koneita hyökkäysroboteiksi, joilla isketään jonkin tahon kimppuun.

kari.naskinen@gmail.com

Pitkiä lounaita, viinaa ja riiustelua

Vakoilijat Suomessa eivät ole ajaneet eivätkä aja Aston Martineilla, heillä ei ole tummia laseja, päällä ei ole poplaria kaulukset pystyssä eikä rintataskussa ole itsemurhakapselia. Lahden kansanopistolla pidetyssä vakoilun ja salaisen tiedustelun historiaa käsitelleessä seminaarissa kävi myös ilmi, että vakoilu Suomessa oli jopa sotien aikana kummallisen amatöörimäistä.

Viime sotien aikana vakoilu oli joka tapauksessa laajaa. Jatkosodan alkaessa Neuvostoliiton Helsingin-lähetystössä ja konsulaatissa oli 186 "vakoiluhenkilö" ja sodan kestäessä vakoilijoita oli kentällä tuhatkunta. Josif Stalin oli pannut vakoilutoimintaan vauhtia, koska hän tulkitsi yhdeksi syyksi talvisodan katastrofiin huonon tiedustelutoiminnan. Jatkosodan aikana neuvostovakoojia oli Suomessa jopa enemmän kuin Saksassa.

Suomeen lähetetyt vakoilijat olivat joko suomensukuisia venäläisiä, Suomesta Neuvostoliiton puolelle loikanneita kommunisteja tai sotavankeja, jotka pakotettiin hommiin hyvällä tai pahalla.

Puna-arneija koulutti myös naisia vakoojiksi. Eräs seminaariin osallistunut veteraani kertoi tavanneensa vakoilijatyttöjä Syvärillä. - "Siinä vähän riiusteltiin ja pussailtiin, mutta siihen se sitten jäi."

Sotien jälkeen vakoilu jatkui ns. kylmän sodan vuosina. Alkoi se vaihe, missä vakoilua harrastettiin enemmänkin pitkien lounaiden ja viinanjuonnin merkeissä. Vaikea oli vetää rajaa vakoilun ja yya-henkisen seurustelun välille.

Teollisesta vakoilusta luennoinut tohtori Pekka Särkikoski kertoi esimerkiksi kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Leskisen vuotaneen Neuvostoliittoon tiedot Imatran Voiman laskelmista, mitkä koskivat ydinvoiman kWh-hintoja. Kun samanaiksesti 1968-70 oli ulkoministerinä Ahti Karjalainen, niin voi hyvin kuvitella, että hauskaa on ollut ja yya-henki korkealla.

Viinapalkkioiden avulla hoitivat neuvostoliittolaiset tiedonhankintaa myös rajanpinnassa sotien jälkeen. Joensuun yliopiston historian dosentti Juha Pohjonen kertoi, että eivät tietoja luovuttaneet suomalaiset olleet asialla juurikaan poliittisista syistä. Kun lähimpään viinakauppaan saattoi olla sata kilometriä, niin rajan yli salaa käymällä ja vähäpätöisiä tietoja antamalla sai palkkioksi pullon pari vodkaa. Oli myös sellaisia, joille oli sodan loputtua jäänyt seikkailuvaihde päälle.

Olkoon tietolähde ollut rajanpinnassa asunut pienviljelijä tai joku Helsingin herra, eivät välitetyt tiedot useimmiten olleet mitenkään kuumaa tavaraa. Professori Kimmo Rentola sanoi tämän turhauttaneen neukkuvakoilijoita: "Kun he saivat jonkin mielenkiintoiselta tuntuneen tiedon, niin jo se oli seuraavana päivinä myös Suomen lehdissä."

Tämä koski myös ns. kotiryssiä, joille kerrottiin paljon sellaista tietoa, minkä olisi saanut muutenkin.

Rentola kertoi kotiryssäjärjestelmän käyttöönotosta selvän poliittisen marssijärjestyksen: ensin mukaan lähtivät Maalaisliitto ja RKP, niiden jälkeen SDP:n oppositio, sen jälkeen SDP:n virallinen linja ja lopulta myös Kokoomus. Muita kotiryssien pitäjiä olivat mm. ulkoministeriön virkamiehet, toimittajat ja nuorisopoliitikot.

Sotien jälkeen KGB:llä oli Helsingissä 30 upseeria ja heillä avustajansa. KGB:stä seminaarissa tietenkin tarinoita riittikin. Rentola kertoi niistäkin vaiheista, joita syntyi, kun Urho Kekkonen piti vaihtaa toiseen presidenttiin. Koska Neuvostoliitolle ja KGB:lle eivät kelvanneet sen paremmin SDP:n, SKDL:n kuin Keskustankaan ehdokkaat, oltiin Kremlissä sitä mieltä, että valitaan sitten vaikka Kokoomuksen Harri Holkeri. Valittiin kuitenkin Mauno Koivisto.

Tämän päivän tilannetta ei seminaarissa käsitelty. Supon vastavakoiluyksikön päällikkö Harri Sarvanto asian tuntee, mutta ei kertonut.

Heti luentonsa aluksi hän varoitti salissa mahdollisesti olevia toimittajia ja muitakin, että hänestä ei saa ottaa kuvia julkaistavaksi. Sen verran tiukasti Sarvanto oli luentonsa rajannutkin, että en siitä kunnon juttua tähänkään saa. Sanoipahan kuitenkin sen, että raha ei Suomessa ole ollut motiivina, kun on lähdetty vakoilutietoja vuotamaan vieraille. Useammin ovat motiiveina olleet kosto, katkeruus, rakkaus tai ideologia.

Supon (ent. Suopo, ent. Valpo) tilastoista sen sijaan kertoi Pohjonen sen verran, että vuonna 1944 annettiin 21 tuomiota maanpetoksista, ja toinen piikki oli kymmenen vuotta myöhemmin, kun vuosina 1954-55 annettiin yhteensä 47 maanpetostuomiota.

Tunnetuimmat maanpetturit olivat Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni ja lotta Ruth Munck.

Kapteeni Törni huseerasi myös SS-joukoissa Saksassa. Sinne hän oli lähtenyt saamaan sabotaasi- ja vastarintakoulutusta siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Sotien jälkeen Törni palasikin Suomeen, mutta joutui pidätetyksi. Hänet tuomittiin maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Myöhemmin presidentti J.K. Paasikivi armahti Törnin, mutta poisti hänet upseeriluettelosta Puolustusvoimien komentajan Aarne Sihvon esityksestä.

Pohjoselta on tulossa kirja Törnin näistä vaiheista.

Suomen sotilas -lehden lukijaäänestyksessä vuonna 2006 tämä petturi valittiin kaikkein rohkeimmaksi Mannerheim-ristin ritariksi.

Ruth Munck oli vapaaherratar ja sairaanhoitaja. Sotien jälkeen hän lähti 20-30 muun suomalaisnaisen kanssa Suomen vihollisvaltioksi muuttuneeseen Saksaan saamaan radistikoulutusta – sama päämäärä kuin Törnillä. Hänet tuomittiin maanpetoksesta neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

Toiseksi vanhin ammatti

Sarvanto aloitti luentonsa heijastamalla kankaalle naisen kuvan ja tekstin "maailman toiseksi vanhin ammatti". Kuva ei viitannut naisvakoojaan, vaan siihen vanhimpaan ammattiin. Yleisön joukosta kuitenkin huomautettiin, että onhan jonkun kuitenkin tarvinnut vakoilla tietoonsa naisen osoite.

Sarvanto kertoi Supolla olevan kopio vanhasta assyyrialaisesta tekstistä, jossa vakoilu jo mainitaan. Mennään siis 3000 vuotta taaksepäin. Joensuun yliopiston professori Jukka Korpela kuitenkin selvitti kielihistoriallisesti niin, että nykykielen vakoilu-sana ei ole suora käännös ikivanhoista teksteistä.

Latinan kielessä ovat sanat speculator ja explorator; niiden voidaan nykyaikaan käännettynä tulkita tarkoittavan tutkimusta, tarkkailua ja tietojen keräämistä. Näin voidaan sanoa, että Raamatun Joosuan kirjassakin vakoojiksi Jerikoon lähetetyt olivat todellakin vakoilijoita, exploraattoreita.

Suomessa alkoi organisoitu vakoilu- ja vastavakoilutoiminta 1918, kun perustettiin Valkokaartin esikunnan tiedusteluosasto. Se urkki tietoja maan hallitusta vastaan taistelleista henkilöistä. Vuonna 1919 perustettiin Etsivä keskuspoliisi, 1939 Valtiollinen poliisi ja 1949 Suojelupoliisi.

kari.naskinen@gmail.com

Virkamiesvaltaa voi vähentää vaaleissa

Lahden kuudesta merkittävimmästä vallankäyttäjästä viisi on virkamiehiä. Tätä mieltä ovat Lahden kaupunginvaltuutetut (ESS 25.5.).


Tilanne on tällainen juuri nyt, kun suurin valtuustoryhmä on Kokoomus ja ylimmät virkamiehet kokoomuslaisia tai ainakin Kokoomuksen mandaateilla. Kun otetaan kaupunginjohtaja, rahoitusjohtaja ja kolme toimialajohtajaa, heistä vain yksi on sosialidemokraatti.

Kun edellinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti oli demari, toimivat Kokoomus, Kristillisdemokraatit, Keskusta ja Vihreä liitto vastavoimana - virkamiesvalmistelujen ei ollut yhtä helppo mennä läpi kuin tällä hetkellä. Nyt kun kaupunginjohtajana on kokoomuslainen Jyrki Myllyvirta, on vastavoima heikompi.

Kuten Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen on sanonut, "päättäjät voivat toki hylätä esityksen tai laittaa sen uuteen valmisteluun, mutta siinä vaiheessa kun asia tuodaan päätettäväksi, juna on jo kulkenut pitkän matkan".

"Virkamiesvalta sotii eurooppalaista demokratianäkemystä vastaan", sanoo Ryynänen.

Demokratia on kuitenkin järjestelmä, millä tähänkin asiaan voi vaikuttaa. Virkamiesvaltaisuus Lahdessa vähenisi, jos SDP nousisi syksyn vaaleissa ohi Kokoomuksen.

¤ ¤ ¤

Erikoista tuossa ESS:n tekemän mielipidekyselyn tuloksessa oli, että virkamiesvallan suuruudesta sanoivat nimenomaan valtuutetut itse. Heidänhän päätösvalta on. Jos kaupunginvaltuutetut ovat sitä mieltä, että virkamiehillä on liikaa valtaa, he voisivat omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen.

Valtuutetut voisivat halutessaan käyttää sitä valtaa, minkä he nyt ovat luovuttaneet johtaville virkamiehille.

Kokoomukselle nykytilanne kuitenkin passaa, ja syy virkamiesten johtamaan Lahteen on sen.

Kun Uusi Lahti (11.6.) pyysi valtuutettuja arvioimaan kaupunginjohtaja Myllyvirran toimintaa tämän ensimmäisenä virkavuotena Lahdessa, kuului yhden nimettömänä pysyneen valtuutetun kiitokset kaupunginjohtajalle: "Myllyvirta on kuorinut taitavasti lähes kaiken vallankäytön itselleen".

Tämä oli siis lausunto, millä valtuutettu kiitteli Myllyvirran toimintaa - valtuutettu on tyytyväinen siihen, että kaupunginjohtaja on kahminut vaaleilla valituilta päättäjiltä valtaa itselleen!

¤ ¤ ¤

Virkamiesten ja valtuutettujen kytköstä hurjempi asia ovat ne kytkökset, mitkä liittyvät vaalirahoitukseen. Monenlaisia muitakin kytköksiä on. Yhden sellaisen muodostaa poliitikkojen jäsenyys vapaamuurareissa. Lahden kaupunginvaltuutetuista ovat vapaamuurareita:

Juhani Honkaniemi (Kok)
Juha Rostedt (Kok)
Reijo Salminen (Kok)
Antti Kalliomaa (Kok, varavaltuutettu)

Lisäksi jo tiedossa olevista kunnallisvaaliehdokkaista ovat vapaamuurareita

Martti K. Lehto (Kok)
Niko Niemi (Kok)
Seppo Pietilä (Kok)

kari.naskinen@gmail.com

Veronmaksajat joutuvat pelastamaan Lahden Messut Oy:n konkurssilta

Lahden Messut Oy piti yhtiökokouksen viime viikolla. Satamassa tapasin samana päivänä yhden kokousedustajan, jolta kysyin, pitikö paikkansa ennakkotieto yhtiön isosta tappiosta. Kyllä piti, messuyhtiön tilinpäätös osoitti viime vuodelta 700 000 euron tappiota.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että messuyhtiö on konkurssikypsä. Omaa pääomaa ei juurikaan ole. Jos uutta ulkopuolista rahoitusta ei löydy, ovat ainoat vaihtoehdot konkurssi tai messuyhtiön pelastaminen Lahden veronmaksajien rahoilla.

Kaupunki on yhtiössä osakkaana 15 prosentin osuudella. Muilla osakkailla ei ole sitäkään vähää intressiä lähteä messuyhtiötä pelastamaan.

Osasyynä konkurssiin on suuruudenhulluus. Operetti Kreivitär Maritza ei houkutellut peltihalliin väkeä, vaan tappiota tuli pelkästään tästä operaatiosta satoja tuhansia euroja. Tätä rataa toimintaa Lahti-hallissa on pyöritetty.

Perimmäinen syy konkurssiin on kuitenkin Lahden kaupunginvaltuuston päätös helmikuussa 2006. Yhden äänen enemmistöllä 30-29 valtuusto hyväksyi, että uutta Lahti-hallia voidaan ryhtyä rakentamaan. Rakennuttaja oli Lahden yrityskiinteistöt Oy, minkä omistavat Lahden kaupunki (80,5 %) ja valtion Finnvera Oyj (19,5 %). Rakentamiskustannukset olivat 7 miljoonaa euroa.

Lahden Messut Oy:n silloinen toimitusjohtaja Jorma Helén sanoi SDP:n Viikko-Hämeessä, että ei kaupunki joudu mitään maksamaan uudesta messuhallista, vaan kyseessä on vain lainantakaus.

Näin tämä kunnallisen toiminnan yhtiöittämiskehitys hämärtää asioita. Kaupunki perustaa itselleen yhtiön (Lahden yrityskiinteistöt Oy), yhtiö ottaa pankista 4,5 miljoonan euron lainan 6,2 prosentin korolla ja kaupunki takaa lainan. Ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, että asialla oli nimenomaan Lahden kaupunki.

Helén on Lahden liikemiesyhdistyksen puheenjohtaja. Tämä pieni yhdistys on messuyhtiön suurin osakkeenomistaja.

Messuäänestys

SYYLLISET ELI KONKURSSIHALLIN RAKENTAMISESTA PÄÄTTÄNEET:

Sosialidemokraatit (14): Alettin Basboga, Sirkku Enojärvi, Pertti Heino, Kari Hyytiä, Susanna Iivonen-Pekesen, Eila Jokinen, Ulla Juurola, Mika Kari, Ulla Koskinen-Laine, Erkki Nieminen, Jarkko Nissinen, Risto Paulamäki, Jouko Pylväs, Jouko Skinnari

Kokoomus (11): Juhani Honkaniemi, Antti Kalliomaa, Sari Kurikka, Sirkku Lehti-Permanto, Arja Nikkanen, Juha Rostedt, Simo Räihä, Jari Salonen, Ilkka Simolin, Päivi Starckjohann, Ilkka Viljanen

Kristillisdemokraatit (4): Juha-Pekka Forsman, Vesa Knuuttila, Marjo Loponen, Leena Mantere

Keskusta (1): Jouko Vesala

LAHTI-HALLIN RAKENTAMISTA VASTUSTANEET:

Kokoomus (8): Arja Heikinheimo, Matti Kataja, Leena Luhtanen, Tuija Nurmi, Einari Pohjolainen, Pentti E Rantanen, Reijo Salminen, Merja Vahter

Sosialidemokraatit (5): Jari Hartman, Seppo Koskinen, Paul Sundström, Ulla Vaara, Anneli Viinikka

Vasemmistoliitto (6): Antti Holopainen, Pekka Järvinen, Vuokko Kautto, Hilkka Leppänen, Reijo Pekonmäki, Eino Vuori

Keskusta (4): Marja Keto, Maija-Liisa Lindqvist, Maarit Luukka, Jari Rissanen

Vihreät (4): Helena Aaltola, Hannu Mieskolainen, Kirsti Vaara, Onerva Vartiainen

Kristillisdemokraatit (1): Martti Ruuskanen

Punavihreät (1): Nea Kontio

kari.naskinen@gmail.com

Hieno tapahtuma - uhka Ahvenanmaalta!

F1-veneiden MM-osakilpailu ja rokkikonsertit siinä ohessa muodostivat hienon kokonaisuuden. Niin hienon, että se voidaan Lahdelta viedä. Viikonvaihteen tapahtumaa nimittäin kävi seuraamassa mm. Ålandsbankenin toimitusjohtaja, joka selvin sanoin antoi ymmärtää, että tämä sama pitäisi ensi vuonna järjestää Ahvenanmaalla.

Bisnestähän tämä on, ja jos Ålandsbanken sponsorina ja Ahvenanmaa maakuntana ilmoittavat tapahtuman järjestäjille, että saatte vaikkapa 300 000 euroa siirtäessänne tapahtuman Ahvenanmaalle, niin se on sitten siinä.

Näin kävi jo viime vuonna, kun Vesa Keskinen kaappasi Lahdesta moottorikelkkojen MM-osakilpailun Tuuriin kyläkauppansa tuntumaan.

Lahden kaupungin panostus vene- ja rokkitapahtumaan oli nyt 50 000 euroa. Tämä summa palautui suurimmalta osaltaan takaisin kaupungille, sillä rahoilla järjestäjät maksoivat laskuja Lahden energia- ja vesiyhtiöille.

Ympäristöluvat tapahtuman järjestämiseksi Lahdessa ovat voimassa vuoteen 2011. Lahden on nyt pidettävä huoli siitä, että hurrit eivät pääse vetämään välistä.

¤ ¤ ¤

Viikonvaihteen tapahtuma Lahdessa sai pelkkää kiitosta. Sellaisen ansaitsee myös Lakesin hankepäällikkö Jukka Elomaa, joka täällä Lahden-päässä oli avainhenkilö, kun tapahtumaa suunniteltiin ja järjestettiin. Sulka hattuun.

Kilpailuja olivat seuraamassa useimpien muiden MM-osakilpailujen napamiehet. Heidän kommenttinsa oli sunnuntaina oli, että Lahti nosti riman kisojen järjestämisessä aivan uudelle tasolle. Tarkoittivat sitä, että Lahdessa ei tyydytty pelkästään kisan järjestämiseen, vaan oli tehty suuren luokan koko kansan tapahtuma.

Kuvaavaa oli, että yhdeksänkertainen maailmanmestari ja nytkin voittanut Guido Cappellini sanoi tämän olleen uransa mieliinpainuvin tapahtuma.

Mielenkiintoista nähdä, miten homma toimii ensi lauantaina, kun seuraava osakilpailu ajetaan Pietarissa Eremitaasin luona. Pietarin kaupunki ”osti” tapahtuman miljoonalla eurolla. Katsotaan lauantai-iltana klo 21 Maxilta.

Käsityksen moottoriurheilussa liikkuvista suurista rahoista, kun tiedetään, paljonko Abu Dhabi maksoi viime vuonna, kun se halusi rallin MM-sarjan ja Fordin rallitallin sponsoriksi, 20 miljoonaa euroa.

Abu Dhabi on Arabiemiraattien liiton suurin maa ja samalla Arabiemiraattien pääkaupunki, maailman rikkaimmaksi mainittu kaupunki Persianlahden rannalla. Abu Dhabin joukkue oli kahdella veneellä myös Lahdessa. Toinen raharikas arabivaltio Qatar oli niin ikään mukana.

¤ ¤ ¤

Olen viimeisten 25 vuoden aikana käynyt monissa F1-autojen kilpailuissa ja MotoGP-kilpailuissa. Lahden viikonvaihde oli järjestelyiltään ja varsinkin yleisön kannalta selvästi parempi kuin useimmat niistä.

Esimerkiksi viime kesänä Spa´ssa olin kalleimmilla katsomopaikoilla, mutta ruokailumahdollisuudet pitkän, kuuman päivän aikana jäivät siihen, että pääkatsomon luona olleesta kioskista sai makkaraa. Ei pöytiä eikä tuoleja. Meillä toimi pöytänä makkarakioskin vieressä olleen roskalaatikon kansi.

”F1 Powerboat GP Lahti” oli huippua. Kaikesta näki, että ammattilaiset olivat asialla. Kalle Keskinen, Sedu Koskinen ja Ari Koivula ovat sen luokan osaajia ja tottuneet tekemään tapahtumia isoille massoille, että mitään ei ollut jätetty puolitiehen.

Tervetuloa Lahteen vuoden kuluttua. Älkää langetko muihin houkutuksiin.

¤ ¤ ¤

Maakaasuputken nouseminen pintaan satamasssa ei liittynyt F1-venekilpailuihin, mutta kumma juttu on. Kovin heiveröisesti on putki järvenpohjaan kiinnitetty. Kun oikein huono säkä olisi käynyt, olisi vaikka koko satama ja Sibeliustalo räjähtänyt.

Mitähän siitäkin seuraa, kun venäläiset panevat kaasuputken Itämeren pohjaan?

kari.naskinen@gmail.com

Yäkerrasta sähköinen viesti tekniselle lautakunnalle

Vaihdoin paperisen Uuden Lahden nykyaikaiseen sähköiseen viestintään. Tässä tätä on vanhanajan lehtimieskin internetin maailmassa.

Tämä on pelin henki nyt. Lahdessakin hammaslääkärit ilmoittavat vapautuvista vastaanottoajoista tekstiviesteillä, leikkauksiin kutsutaan tekstiviesteillä ja talvella kännykkä piippaa, jos kadut ovat tulleet yön aikana liukkaiksi.

Myös päiväkoti- ja koululasten vanhemmat saavat jatkossa tiedot lastensa tekemisistä sähköisessä muodossa. Ei enää tarvitse repussa reissuvihkoja kuljettaa. Iskä saa tiedot suoraan sähköiseen kalenteriinsa.

Viime keskiviikkona oli Lahden teknisellä lautakunnalla suora on line -yhteys Jeesuksen kommunikaattoriin. Tuli astrologinen määräys, että Vuorikadun koulu on annettava Lahden uskonnolliselle koululle, bulvaanina Diakoniasäätiö.

Lahden tunnetusti vahvan luterilais-lestadiolais-helluntalais-adventtilais-metodisti-körttiläissiiven edustajat noudattivat määräystä lautakunnan kokouksessa ja äänin 6-5 voittivat maanpäälliset kilpailijansa.

Maanantaina 9.6. asian käsittelee kaupunginhallitus ja seuraavana maanantaina 16.6. lopullisen ratkaisun tekee kaupunginvaltuusto.

¤¤¤¤¤

Vielä kymmenen vuotta sitten olin varma, että painettu lehti ei koskaan tule häviämään sähköiselle tiedonvälitykselle. Häviämistä on monenlaista, ja kun lehtitalot ovat huomanneet kehityksen sittenkin etenevän jopa ennakoitua kovempaa vauhtia niiden kannalta huonoon suuntaan, ovat lehdet itse lähteneet voimakkaasti panostamaan sähköiseen tiedonvälitykseen.

Tämä onkin ainoa vaihtoehto bisneksen kannalta, koska nuorempien sukupolvien kiinnostus paperilehtiä kohtaan vähenee.

Kun nykyisin kuulee vaikkapa radion päiväuutisista jonkin mielenkiintoisen uutisen ja ottaa asian puheeksi, saa helposti vastauksen: ”Joo, mä luin siitä netistä”.

Kuvaavaa on, että Sanoma-WSOY:n rahasampo Ilta-Sanomat on alkuvuonna kangerrellut paperiversionsa osalta ja heikentänyt yhtiön tulosta. Myös Helsingin Sanomien levikki on laskenut. Vastaavasti paperilehdestä sähköiseen muotoon vaihdettu Taloussanomat on myynyt mainostilaa suunniteltua paremmin.

Hurjia lukuja saatiin myös TNS Gallupin tutkimuksesta, mikä koski mainontaa tammi-maaliskuussa: verkkomainonta kasvoi 30 %, radiomainonta 7 % ja tv-mainonta 6 %, mutta mainonta sanomalehdissä väheni 1,4 %.

Niin kovia lukuja, että ne on pakko noteerata. Etelä-Suomen Sanomatkin on notkeasti kehittänyt sähköistä puoltaan, ja ess.fi-verkkopalvelussa on parhaimmillaan jo 25 000 kävijää vuorokaudessa. Varmaan Uusi Lahtikin on parin vuoden kuluttua luettavissa kokonaan netissä.

¤¤¤

Tämä Mustaa valkoisella –palsta ilmestyy tästedes ilman aikatauluja. Kun aihetta on, ei muuta kuin juttu koneeseen milloin tahansa mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Seksi on piirisarjatasoa

Ensi vuonna maaliskuun jälkipuoliskolla syntyvyys laskee romahdusmaisesti. Jalkapallon EM-kisat nimittäin tekevät ison loven tähän harrastukseen. Suorat lähetykset alkavat joka ilta klo 19 ja 21.45. Ei paljon jää muuhun aikaa.

Toisaalta syntyvyydessä saadaan hurja piikki heti huhtikuussa, koska paineet purkautuvat kisojen jälkeen.

Tästä huolimatta on väärin yleistää ja väittää - englantilaisen tutkimuksen mukaan -, että jalkapallointoilijoista 72 % valitsee mieluummin jalkapallon kuin seksin. Tai niin kuin seksiasiantuntija Kari Heusala on sanonut, että Kimi Räikkönen ja Heikki Kovalainen voittavat seksin kotona. (Ilta-Sanomat 31.5.)

Tässä on nimittäin otettava huomioon, että seksissä on useimmiten kysymys uusinnoista. Jos Liverpoolin ja Barcelonan ottelukin tulisi televisiosta sadatta kertaa uusintana, niin kyllä siinä seksihommat olisivat aivan erilaisessa vertailutilanteessa – varsinkin, jos tarjolla olisi uusi seksikumppani.

Tämän tosin seksitutkijakin myöntää: seksissä saavutettu tilanne on yleensä aina samanlainen, tuloksen tietää ennalta, kun taas urheiluun liittyy yllätysmomentteja, jos ei siis ole uusintalähetys.

¤¤¤

Torstaina 12.6. voidaan vertailla myös jalkapalloa ja jalkapalloa. Klo 18 alkaa Lahden stadionilla FC Lahti – TPS ja klo 19 televisiossa Saksa – Kroatia.

Ei mitään järkeä. Niinkö on ajateltu, että käväistään ensin katsomassa ensimmäinen puoliaika FC Lahden peliä ja sitten kiireesti kotiin tai lähimpään pubiin television ääreen?

kari.naskinen@gmail.com