Ajan autolla nykyisin noin 10 000 km vuodessa. Tämä tarkoittaa, että ajettuani kymmenen vuotta olen saastuttanut ympäristöä yhtä paljon kuin sähköauto jo ennen ensimmäistä starttiaan.
Bloomberg New Energy Finance (BNEF) ennusti keväällä 2018, että sähköautot valtaavat puolet maailman automarkkinoista vuoteen 2040 mennessä. Tämänsuuntaiselta se nyt näyttäkin. BNEF myös suhtautui asiaan hyvin myönteisesti, kunnes se äskettäin julkaisi uuden raportin, jossa kiinnitettiin huomiota akkuteollisuuden aiheuttamaan ympäristörasitukseen. Lisäksi ongelmaa pahentaa se, että sähköautoihin pitää jatkuvasti kehitellä isompia akkupaketteja, jotta autoille saataisiin nykyistä pitemmät ajomatkat yhdellä latauksella.
Laskelmia on tehty monenlaisia. Saksalainen konsulttiyritys Berryls Strategy Advisers on tullut siihen tulokseen, että esimerkiksi 30 kW:n akuilla varustetulla Nissan Leafilla menee liikenteessä kolme vuotta, ennen kuin se on kuitannut ne ylimääräiset päästöt, jotka sen akkujen valmistaminen on aiheuttanut.
Saksalainen Wuppertal-instituutti on laskenut, että jos maailmassa liikkuisi 2-3 miljardia sähköautoa keskimäärin 50 kW:n moottoriteholla, olisi näiden autojen moottoreihin jouduttu käyttämään 90 - 135 miljoonaa tonnia kuparia. Kuparin lisäksi akkujen valmistamiseen tarvitaan alumiinia, grafiittia, kobolttia, litiumia, mangaania ja nikkeliä. Tällaisten luonnonvarojen kaivaminen on kallista ja itsessään saastuttavaa.
Frankfurter Allgemaine -lehti on huomauttanut koboltin osalta siitä, että tätä harvinaista ainetta esiintyy keskeisimmin Kongon sisällissota-alueella, jossa kobolttia tuotetaan orjatyövoimalla ja ympäristöä tuhoten. Litiumia rikastettaessa taas puututaan koskemattomiin luonnonalueisiin, esim. Etelä-Amerikan ja Kiinan suolajärviin. Sähköautojen ja niiden akkujen tuotantoon tarvitaan 53 mineraalista raaka-ainetta, joista vain 12:n hankkimiseen liittyy ”vähäinen riski”.
Vaikeita asioita, joista entinen Bundeswehrin ja Naton kenraali Klaus Naumann on sanonut, että ”maailmassa on vain kaksi valuuttaa, taloudellinen voima ja sotilaalliset keinot”. Eli tarvitaanko Natoa jatkossa tarvitsemaan myös sähköautotuotannon vaatimien materiaalien saannin turvaamiseen?
BIOETANOLI?
Yksi vaihtoehto sähköautolle olisi bioetanolilla käyvä polttomoottori. Vanhojakin bensa-autoja voidaan uudistaa bioetanoliautoiksi. Suomessa on tavoitteeksi otettu, että meillä olisi vuoteen 2030 mennessä 250 000 sähköautoa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin rahaa yli 11 miljardia euroa. Jos 250 000 bensa-autoa muutettaisiin toimimaan bioetanolilla, rahaa tarvittaisiin reilut 100 miljoonaa euroa, siis prosentin verran tuosta sähköautojen vaatimasta summasta.
Bioetanolia tehdään sokeri-, selluloosa- ja tärkkelyspitoisista kasveista. Suurimmat valmistajat ovat Ranskassa, Saksassa, Espanjassa ja Ruotsissa. Suomessa bioetanolia valmistaa Mika Anttosen St1 Lappeenrannassa leipomojätteestä.
kari.naskinen@gmail.com