Vastaavanlaisia onnettomuuksia on maailmassa sattunut monta muutakin. Ainakin henkilöhistoriallisesti merkittävin oli se, jossa Vasili Stalinin (1921 - 1962) johtama Neuvostoliiton ilmavoimien jääkiekkojoukkue VVS (Voenno-Vozdushnye Sily) tuhoutui lento-onnettomuudessa tammikuussa 1950. Vasilin isä oli Josif Stalin. Vasili eteni ilmavoimissa kenraalimajuriksi, mutta isän kuoleman jälkeen hänet tuomittiin vuosiksi vankeuteen valtiolle vaarallisena henkilönä. Vuonna 1960 Vasili vapautettiin, mutta kaksi vuotta myöhemmin hän kuoli.
Sotien jälkeen Vasili Stalin oli saanut johdettavakseen VVS, joka oli joukkueet mestaruussarjassa myös jalkapallossa ja lentopallossa. Vuonna 1946 Vasili otti lajivalikoimaan jääkiekon, joka tuohon aikaan otti ensiaskeleitaan Neuvostoliitossa. Kovin nimi uudessa joukkueessa oli Anatoli Tarasov, joka voitti sarjan maalikuninkuuden (7 ottelua, 14 maalia).
Sitten Tarasov siirtyi ZSKA:han ja VVS:n menestys heikkeni. Historiantutkija Markku Jokisipilä kertoo VVS:n vaiheista erinomaisessa kirjassaan Punakone ja vaahteranlehti (Otava, 2014):
”Merkittävä tekijä menestymättömyydessä oli epäilemättä se, että lajista hyvin vähän ymmärtänyt joukkueenjohtaja puuttui jatkuvasti joukkueen toimintaan pelaajavärväyksestä aina ottelutaktiikoihin asti. Kahden ensimmäisen kauden jälkeen Stalin ryhtyi röyhkeästi värväämään muiden joukkueiden huippupelaajia omaan miehistöönsä. Muiden joukkueiden johtajat eivät uskaltaneet ryhtyä vastustamaan nimekästä tulokasta, eikä pelaajienkaan ollut helppo kieltäytyä, kun itse Stalinin poika pyysi liittymään joukkueeseen.”
Sarjasijoitukset paranivatkin. Todellinen huippulöytö oli Vsevolod Bobrov (kuvassa), joka kuului maan parhaimmistoon myös jalkapallossa ja jääpallossa. Helsingin olympiakisoissa 1952 Bobrov oli maansa jalkapallojoukkueen paras pelaaja, teki viisi maaliakin.
Sitten tapahtui se onnettomuus. Kaksimoottorinen Lisunov 2 oli Neuvostoliitossa lisenssillä valmistettu versio amerikkalaisesta Douglas DC-3:sta. Se nousi Moskovasta 5.1.1950 ja määränpäänä oli Tsheljabinsk 1500 kilometrin päässä. Kyydissä olivat kuuden hengen miehistö ja VVS:n 13 miestä. Jokisipilä kirjoittaa:
”Lentosää oli talvimyrskyn vuoksi kehno ja koneen oli tehtävä välilasku Kazaniin. Oli päätettävä, jatkettaisiinko lentäen vai siirryttäisiinkö Tsheljabinskiin junalla. Koska matka rautateitse kestäisi lähes kaksi päivää, päätti pelaaja-valmentaja Boris Bocharnikov, että matka jatkuisi lentokoneella. Määränpäätä lähestyttäessä sää kävi kuitenkin niin huonoksi, että koneen oli Tsheljabinskin sijaan hakeuduttava 165 kilometriä pohjoisemmaksi sijaitsevalle Sverdlovskin (nyk. Jekaterinburg) kentälle. Olosuhteet Uralin suurkaupungissa eivät olleet yhtään sen paremmat, varsinkin kun kone joutui odottamaan laskeutumisvuoroaan pimeän tuloon saakka.”
Tilannetta vaikeutti lisäksi, että lennonjohdon radioviestit sekoittuivat jostain syystä samaa taajuutta käyttäneen läheisen sotilaskentän viestiliikenteeseen. Viimeisessä laskeutumisyrityksessä lentokone iskeytyi maahan muutaman sadan metrin päähän kiitoradasta. Kaikki koneessa olleet 19 ihmistä saivat surmansa.
Vsevolod Bobrov ei ollut koneessa, sillä hän oli myöhästynyt lennolta. Samoin pelastui Aleksandr Vinogradov, joka oli edellisessä pelissä saanut pelikieltoa väkivaltaisuuden takia.
VIKTOR TIHONOV MUKAAN
Jo onnettomuuspäivän iltana myöhään Vasili Stalin pani töpinäksi. Alle vuorokaudessa hän sai kootuksi uuden joukkueen, joka lähti junalla Tsheljabinskiin, mukana myös Bobrov ja Vinogradov. Uutena nuorena pelaajana astui junaan myös 19-vuotias Viktor Tihonov. VVS voitti Traktot Tsheljabinskin 6-0.
Neuvostoliiton mestaruudet VVS voitti 1951, 1952 ja 1953. Sitten tuli loppu. Josif Stalin kuoli 5.3.1953, Vasili sai myöhemmin syytteet valtion omaisuuden väärinkäytöstä oman ylellisen elämäntyylinsä rahoittamiseen ja salassa pidettävien asioiden lörpöttelystä ulkomaisille diplomaateille. Myös VVS lakkautettiin.
Jokisipilä: ”Vasili karkotettiin vankeutensa jälkeen Kazaniin, jossa hänen alkoholin runtelema elimistönsä petti lopullisesti maaliskuussa 1962.”
Tammikuun 5. päivänä 2017 KHL:ssä pelataan.
kari.naskinen@gmail.com